Related Articles
Katjalla ja hänen kolleegoillaan on hymyt herkässä vaikka kiirettä pitää.
Faros
”Ärans Grund” – ”Kunnian Karikko?” Tämä oli meillä paremmin Faroksena tunnetun majakkalaivan alkuperäinen nimi. Majakkalaivat ankkuroitiin niihin paikkoihin, jossa ei ollut majakkaa, näyttämään suuntaa laivoille. Nykyinen Faros on viimeinen eläkkeelle jäänyt majakkalaiva (60-luvulla). Silloin se tunnettiin nimellä Kallbådagrund, jota kuulee radiosta päivittäin sääennusteiden yhteydessä.
Nykyiset omistajat löysivät Faroksen Kokemäenjoesta, Porin läheltä, ja sieltä se tuotiin Vaasaan, aika surkeassa kunnossa. Sen kuljettaminen nykyiselle paikalleen vaati sillan alittamista, joka ei ollutkaan niin helppo juttu. Masto kaadettiin ja ruumassa täytettiin vesisäiliöitä, jotta lady uisi syvemmällä. Mutta nämä temput ei riittänyt alkuunkaan. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi täyttää koko alakerta merivedellä!
Siinäpä projekti sinänsä, ja kaikki piti tehdä omalla vastuulla. Niin ja se merivesi piti sitten saada pois myös. Tarina loppui kuitenkin hyvin ja nyt saamme nauttia Faroksen lounaista ja tansseista ihan oikeasti meren äärellä. Kuinkas muutenkaan kun Vaasassa ollaan. Voimme olla ihan varmoja, ettei Faros karkaa takaisin merille, niin iso projekti sen tuominen oli.
Carl Stenström, yksi Faroksen omistajista, kertoo, että hyvillä säillä järjestetään iltaisin suositut tanssit. Usein ihmiset tulevat jo päivällä utelemaan: ”Onhan illalla tanssit, onhan?” Carlin kanssa ihmettelimme, että kalasatamassa (ja yleensäkin Vaasan rantaviivalla) on niin vähän tapahtumia. Kalamarkkinat pari kertaa vuodessa, siinä kaikki. Enemmänkin elämää mahtuisi. Onhan Vaasa sentään merikaupunki!
Faroksesta löytyy tälläinenkin vinkki:
"Det gamla namnet Ärans Grund (numera fyrskeppet Helsinki) vittnar om en gammal grundstötning ute på Finska Viken som har skett mycket senare än vikingatiden. Lots och god utkik var viktiga för kustfarten i främmande vatten. Åtminstone vikingaskeppen men oftast också feikki comon et tehny yhtn onko sul jotain mitä haluisit sanoahandelsfartygen var så byggda att de kunde dras upp på stranden.
Därför var de inte var särdeles djupgående, något som underlättade navigationen i okända vatten. Lodning skedde antagligen mest med hjälp av årorna, även om lodning med lina säkert förekom. I god belysning kan vattnets färg varna för ett plötsligt uppgrundande."
Teksti ja kuva: Johan Hagström
II kuva: Tapio Parkkari
Jos haluat oman juttusi blogiin, ota yhteyttä ylläpitoon: vaasalaisia.info(at)suomi24.fi
