Viittaan varatuomari (kapt.evp) Matti Jaakkolan mielipidekirjoitukseen aiheesta Pohjalaisessa perjantaina 27. syyskuuta.
Jälkiviisastelusta olen Jaakkolan kanssa samaa mieltä. Sekä myös siitä, että Ylen MOT-ohjelma oli tarkoitushakuinen. Hyvää siinä kuitenkin oli haastateltavat kenraaliluutnantti evp Heikki Koskelo ja VTT/eversti evp Pekka Visuri ja heidän näkemyksensä.
Kesän 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen yllättävyydestä, tehosta ja suunnasta sekä vaikutuksista ei voi fokusoida yksinomaan Mannerheimiin.
Monet erilaiset asiat ja tekijät vaikuttivat. Myöskään mahdollinen skenaario siitä, että N-liitto keskittää voimansa Saksan kukistamiseen Euroopan puolella ei ollut perusteeton.
Mikkelin Pääesikunnassa ongelmia riitti ja siinä toiminnassa onkin tutkimisen paikka.
Johtamismallissa oli puutteita.
Melkoinen vyyhti purettavaksi sotahistorian näkökulmasta. Ylipäälliköllä oli alaisinaan kenraalikunta, joka todellakaan ei ollut ongelmaton ja helppo käsitellä.
Dosentti Lasse Laaksonen avaa asiaa kirjassaan ”Eripuraa ja arvovaltaa – Mannerheimin ja kenraalien suhteet ja johtaminen” (v.2004 Ajatus Kirjat). Mannerheimille erityisen ongelmallinen ja hankala oli kenraali Talvela.
MOT:n haastattelussa kenraali Heikki Koskelo toteaa myös selkeästi, että rintamavastuussa olleet komentajat olivat saamattomia ja tehottomia keväällä 1944.
Ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa on erittäin paljon komentajia ja päälliköitä, jotka ovat tehneet vakavia virhearviointeja ja päätöksiä. Poliitikoista ja valtiojohtajista mainitsemattakaan.
”Harva hyvin kuolee”.
Bert Lundström
kapteeni, res