Related Articles
SDP on pohtinut nuorten turvatumpaa tulevaisuutta kauan. Peruskoulu, kymppiluokka, julkiset maksuttomat oppilaitokset, nuoristotakuu… Silti meillä on nuoria, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnassa, vaan joutuvat varhain sivuraiteelle. Olemme esittäneet oppivelvollisuuden jatkamista vuodella.
Kuten opetusministeri Kiuru (sd.) toi esiin, suurin osa koululaisista siirtyy jo nyt seuraavalle koulutusasteelle ilman ongelmia. Ehdotuksemme tarkoituksena on tukea heitä, joilla suunta on vielä hukassa – ja muistuttaa vanhempia vastuusta täysi-ikäisyyteen saakka! Jos siis peruskoulun päättävä ei hakisi tai saisi muuta opiskelupaikkaa, hänen olisi jatkettava kymppiluokalla tai ammattistarttiopetuksessa.
Vastuun katsotaan helposti loppuvan oppivelvollisuuden lakkaamiseen. Nuori voi ajatella näin, vanhemmat voivat ajatella näin ja yhteiskuntakin. Opintojen jatkaminen jossain muodossa takaa turvatumman tulevaisuuden.
Monelle lisävuosi on merkityksekäs, sen aikana voi selkiyttää ajatuksia tulevaisuudesta ja kehittää valmiuksia työelämään tai jatko-opintoihin. Se voi toimia myös herätyksenä: ajelehtiminen ei kannata eikä voi jatkua ikuisuuksiin. Oma paikka on löydettävä ja se on löydettävissä. Lisävuosi antaisi mahdollisuuden oppia ottamaan kunnolla vastuuta itsestä ja opiskelu- ja työelämän suunnittelusta.
Iso ongelmakohta on koulutuksen ja työn saumakohta. Oppisopimuskoulutus auttaa tässä osaa nuorista. Ongelmana kuitenkin on, että monet työnantajat eivät halua juuri peruskoulun päättäneitä oppisopimuskoulutukseen. Vastuu ja riski koetaan suuriksi. Halua ei ole riittävästi lisännyt työnantajille maksettavan koulutuskorvauksen korotuskaan.
Lohdutuksen sanana tänäkin syksynä ja keväällä suuntaansa miettiville peruskoulun tai lukion päättäneille voin todeta, että harva aikuisistakaan on tiennyt peruskoulun päättäessään, mihin ammattiin haluaa tai päätyy. Askelmerkit tarkentuvat elämän myötä. Opinto-ohjauksesta voi olla apua. Monet hakeutuvat eri oppiaineisiin vain hataralla käsityksellä siitä, minkälaisiin ammatteihin oppiaine valmistaa ja millainen työllisyystilanne kullakin alalla on. Tässä myös aloituspaikkamäärien suunnittelijoilla on vastuuta. On turhauttavaa niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta kouluttaa nuoria työttömyyskortistoon.
Jokainen päivä koulua ja työtä kannattaa. Välillä voi tuntua siltä, että ottaa harha-askelia urallaan tai opiskeluissa. Lopulta usein huomaakin, että nekin ovat olleet hyödyksi. Työhaastatteluissa huomaa, että pitkät pätkät tyhjää cv:ssä eivät vakuuta, kun hakijoita on paljon. Harva pysyy enää samassa työpaikassa työuransa alusta loppuun. Monet eivät edes halua eikä niillä, jotka haluaisivat, ole siihen mahdollisuutta.
Elokuun puoleen väliin mennessä yli 58 000 suomalaista oli joutunut tänä vuonna yt-neuvotteluihin. Uutta suuntaa joutuu toisinaan hakemaan uudestaan ja uudestaan. Irtisanotuilla toivoisikin riittävän voimia uusien koulutus- ja työmahdollisuuksiin hakemiseen. Uudelleen kouluttautuminen voi olla oikea seuraava askel. Ja aktiivisuudesta palkitaan – ennemmin tai myöhemmin.
Miapetra Kumpula-Natri
kansanedustaja SDP Vaasa
