Related Articles
Ala-Kokko jatkaa fantasiakirjan esimerkillä, jossa eri maan alueet on jaettu osiin ja heidän on pakko opetella vain siihen liittyviä asioita. Tämä oli siis hänenkin mielestään epätoivottavaa. Kuitenkin ruotsin opiskelu on hänestä täysin eri asia, vaikka ruotsi on vaihtoehtoihin nähden selvästi vähiten vaihtoehtoja avaava.
Ruotsin opiskelu ei tietenkään ole turhaa, kuten ei minkään muunkaan kielen opiskelu ole. Emme voi etukäteen tietää, tarvitseeko esimerkin "kuopiolainen kaivinkoneenkuljettaja" ruotsia, mutta emme sen paremmin voi tietää tarvitsisiko hän vaikkapa saksan tai ranskan kielen taitoa. Kaikki oppi on hyvästä, mutta meillä on rajallinen määrä opetustunteja käytettävissä.
Aivan kuin suomalaiset olisivat niin tyhmiä, etteivät itse osaa valita mitä kieliä tarvitsevat.
Minusta olisi suotavaa antaa kaivinkoneenkuljettajanalun itse päättää, mitä kieltä haluaa oppia. Myös kielivalinnanvapauden puolesta liputtava, 4.9. päättyvä kansalaisaloite haluaa antaa opiskelijoille vaihtoehtoja. Aihe on ajankohtainen nyt, kun koulut taas alkavat. Suosittelenkin jokaista täysi-ikäistä käymään netissä avoin ministeriö -sivustolla allekirjoittamassa tuon aloitteen.
Se, että jokaisen suomalaisen on opiskeltava kaikilla oppiasteilla ruotsia on Ala-Kokon mukaan "mahdollisuus löytää oma tiensä" ja hän vertaa sitä sen kokeilemiseen, tykkääkö leivonnasta vai ei.
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja kutsui myös fysiikkaa turhaksi oppiaineeksi. Vihreät yleensä innostuvat uutisista joissa kerrotaan että tuulivoimaloiden tai aurinkopaneelien hyötysuhdetta on onnistuttu parantamaan, tai joku muu laite on saatu tuhlaamaan vähemmän energiaa. Vaikkei Ala-Kokko varmasti ole näitä kehittämässä, luulen että jopa hän ymmärtää edellämainittujen toimintaperiaatteen. Ja arkielämässään hän varmaankin välttää sähkölaitteiden käyttöä suihkun aikana eikä rakenna saunanlauteita metallista.
Olisi muuten mielenkiintoista vertailla tuntimääriä. Suomalaisen opiskelijan pakolliset leivonnan, fysiikan, ja ruotsin oppitunnit riviin. Taitaa käydä niin että ruotsin oppitunteja tulisi monin verroin enemmän kuin kahta muuta yhteensä. Kokeilu tosiaan.
Jos tuleva yrityksesi tekee liiketoimintaa vaikkapa Kiinan, Venäjän tai Saksan suuntaan, voi olla ettei siitä ruotsista oikein ollut yhtään mitään apua. Samat fysiikan lait siellä kuitenkin toimivat, ja yritysvieraat tykkäävät varmaan suomalaisista kotona leivoituista pullista silti.
Suurin osa suomalaisista ei kuule ruotsia kotipaikkakunnallaan lainkaan, ja heille ruotsin pakko-opiskelu aiheuttaa vain turhaan antipatiaa ruotsia ja ruotsinkielisiä kohtaan.
Ymmärrän toki vaasalaisen näkökulman tässä, ruotsin kieli on täällä tärkeä. Toivoisin itsekin osaavani ruotsia paremmin ja yritän opiskella sitä viikottain kuuntelemalla ja lukemalla. Mutta minähän jouduin koulussa lukemaan sitä pakkoruotsia?! Ongelma onkin, että ruotsin kieltä ei tule käytettyä, jos ei ole missä puhua ruotsia. Parasta kielitaidon kannalta olisi tietysti, jos olisi ruotsinkielisiä kavereita.
Kielten oppimista voisikin Vaasassa helpoiten edistää niin, että että eri kieliset oppilaat ovat samaan aikaan välitunnilla samassa pihassa. Kaikki oppisivat jo välitunnilla puhumaan muiden kanssa ja mikä tärkeintä, tutustuisivat siihen toiseenkin puoliskoon vaasalaisista jotka tällä hetkellä jäävät tuntemattomiksi.
Lauri Karppi
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, Vaasa.
