Related Articles
Mustasaaren suom. srk:n rippikoulut
Mustasaaren suomalainen seurakunta järjesti rippikoulun Wanhassa Karhumäessä 26.6.-1.7.2006. Rippikoulun ja sitä seuranneen konfirmaation jälkeen muutamat rippikoululaisten vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä tuomiokapituliin leirin hengellisen linjan vuoksi. Kriittistä palautetta ovat saaneet myös seurakunnan työntekijät. Asiasta virisi vilkas nettikeskustelu.
Piispa antoi asian lääninrovasti Krister Koskelan selvitettäväksi elokuussa 2006. Lääninrovasti selvitys valmistui lokakuussa 2006. Lääninrovasti kysyi rippikouluun osallistuneilta mm., oliko rippikoulun opetus ollut painostavaa tai ahdistavaa ja millaista yhteistyö Out of Africa –järjestön kanssa on ollut. Selvityspyyntöön vastasivat rippikoulusta vastanneet seurakunnan työntekijät ja rippikoulussa toimineet opettajat, yksi rippikoululaisten vanhemmista ja seurakuntaneuvosto. Näkemykset ovat jakautuneet. Lisäksi seurakuntanuoret ovat lähettäneet piispalle useita samankaltaisia kannanottoja kirkkoherran ja karismaattisen linjan puolesta.
Koko päätös
Seurakuntaneuvosto on laatinut oman selvityksensä, jossa se linjaa myös seurakunnan rippikoulutoimintaa. Tähän liittyy kannanotto myös Mustasaaren suomalaisen seurakunnan koko toiminnalliseen linjaan. Omassa selvityksessään kirkkoherra Friman sanoo, että leirin opetus ja julistus on ollut luterilaisen uskonnäkemyksen mukaista. Kirkkoherra pitää lisäksi seurakuntaneuvoston laajempaa kannanottoa menettelytapavirheenä ja on hämmästynyt kannanoton sisällöstä.
Piispa Peura keskusteli asiasta kirkkoherra Jari Frimanin kanssa. Rippikoululeirin tapahtumien lisäksi keskustelussa käsiteltiin tyytymättömyyttä seurakunnan hengellistä linjaa kohtaan, työyhteisössä vallitsevia erilaisia näkemyksiä hengellisestä linjasta ja seurakuntalaisten luottamuksen merkitystä rippikoulutyön edellytyksenä.
Arviointia
Wanhan Karhumäen rippikoulun tapahtumat ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Kyse on perimmältään seurakunnan hengellisestä toimintalinjasta. Ilmeistä on, että karismaattisuutta vierastavat rippikoululaiset ovat kokeneet osan rippikoulun tilanteista hengellisesti ahdistaviksi. Eniten kritiikkiä on herättänyt Out of Africa –järjestöön kuuluvien henkilöiden toiminta ja hengellinen linja. Joidenkin leiriläisten kokemus on ollut myönteinen.
Rippikoulun opettajien tulee olla luterilaisia ja luterilaiseen tunnustukseen sitoutuneita kristittyjä. Rippikoulun tarkoituksena on kasteopetuksen antaminen. Karismaattisuus rippikoulutyössä helposti hämmentää ja jakaa rippikouluryhmien tunneilmastoa.
Asiasta on käyty perusteellinen keskustelu seurakuntaneuvostossa, mikä on omia selkeyttämään seurakunnan toiminnallista linjaa rippikoulussa. Rippikoulutyön onnistumisen edellytys on, että seurakunnan jäsenet ja rippikoululaisten vanhemmat luottavat toiminnan hengelliseen linjaan. Mikäli luottamus katoaa, kasteopetuksesta huolehtiminen käy vaikeaksi eikä evankeliumin sanoma ainakaan tavoita niitä, jotka ovat vieraantuneet kirkosta.
Neuvoston laatima, laajemmin toimintaa koskeva kannanotto osoittaa, että seurakunnassa ei täysin luoteta karismaattiseen ja yhteiskristillisyyttä korostavaan hengelliseen linjaan. Seurakunnan johtajana kirkkoherralla on erityinen vastuu huolehtia siitä, että seurakunnassa annettava opetus on luterilaisen tunnustuksen mukaista. Hän myös huolehtii yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa seurakunnan hengellisestä johtamisesta. Huolestuttavaa on, jos linja jakaa seurakuntaa ja työyhteisöä.
Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto käyvät keskustelua seurakunnan hengellisestä linjassa yhdessä. Samaa keskustelua tulee käydä avoimesti myös työyhteisössä. Luterilainen perinne on hengellisesti rikas; siitä on runsaasti ammennettavissa. Luottamusta karismaattisia tilaisuuksia kohtaan lisää se, jos puhujina ja muissa tehtävissä käytetään henkilöitä, jotka ovat yksiselitteisesti sitoutuneet luterilaiseen uskontulkintaan. Mikäli tilaisuuksiin kutsutaan muiden kirkkokuntien jäseniä, ekumeenisen liikkeen piirissä saatua kokemusta tulisi hyödyntää. Avoimuus, erilaisuuden ja näkemyserojen tunnustaminen sekä yhteisistä toimintaperiaatteista sopiminen lisäävät luottamusta.
Mustasaaren suomalaisen seurakunnan nuorisotyö kokoaa hyvin nuoria. Tämä antaa erinomaisen mahdollisuuden nuorten hengelliseen ohjaukseen. Luterilainen uskontulkinta korostaa Raamattua ja kirkkomme katekismusta hengellisen opetuksen perustana. Ne sisältävät kirkon hengellisen opetuksen ytimen, joka on vuosisatojen aikana moneen kertaan koeteltu. Niitä on syytä yhä edelleen käyttää, jotta nuorten usko vahvistuisi ja kristittynä kilvoittelu jatkuisi.
Esitys (SP): Tuomiokapituli
ähettää tämän valmistelun ja päätöksen tiedoksi Mustasaaren suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostolle ja
pyytää seurakuntaneuvoston tilannearvion toteutuneesta rippikoulusta ja kesän rippikoulusuunnitelmasta toukokuussa 2007.<å>Päätös
Tuomiokapituli ratkaisi asian esityksen mukaisesti.
