Related Articles
Joskus muistaakseni totesit, että suunnittelemiasi kauniita rakennuksia saa jälkipolvi rutata oikkujensa mukaan. Et halunnut / viitsinyt lähteä vaatimaan että mielipiteitäsi laajennus- tai korjaussuunnittelussa kuunneltaisiin. Itse olen toista mieltä. Tekijänoikeuslakien tulee koskea myöskin arkkitehtuuria.
Viime kesänä kauppakorkeakoulussa (Aaltoyliopistossa?) tutkintoa suorittava kaveri oli ottanut aiheekseen tekijänoikeuskysymykset taiteessa. Ilmoitin tälle kokemani ongelmat arkkitehtuurin kohdalla jolloin matkusti tänne ja kiersimme autolla kohteitani ja katseltiin tehtyjä muutoksia ja niiden uhkia.
Kohteenamme oli mm. v. –84 valmistunut Kappelinmäen koulu jota nyt aiotaan laajentaa jolloin nimikin muuttuu Nummen kouluksi. 1½ vuotta sitten sattumalta näin lehdestä maininnan suunnitelmista ja pohdin keinoja millä se onnistuisi talon sommitteluideaa pilaamatta.
Tein karkean luonnoksen jonka luovutin sekä koulun rehtorille että sille Teknisen viraston arkkitehtiosaston (nykyään Teknisen toimialan talotoimialan) ainoalle arkkitehdille, Timo Viitalalle.
Eilen (viikko 12) sain Timolta 34- sivuisen monisteen nimeltään Nummen koulun hankesuunnitelma. Luonnoksistani oli poikettu tavalla jolla sommitelmassa tärkeä sisäpiha, jonne sisältä hyvä näköyhteys, melkein katoaisi.
Lisäksi oli tarkoitus valita (hankesuunnitelmaa noudattava?) suunnittelija hintakilpailun perusteella vain alkuperäiselle suunnittelijalle asia mainiten.
Itse olin sentään kuvitellut että elossa oleva alkuperäinen suunnittelija jonkin nuoremman kollegan avustuksella saisi tehdä ne arkkitehtuurin nykytietokonesuunnitelmat. Samaa mieltä oli myöskin Vaasan (uhanalaisen) hovioikeuden nykyinen presidentti Varila.
Mutta kuvitteli että ehkä joutuisin jonkin sopivan juristin avustuksella aloittamaan oikeudenkäynnin kaupunkia vastaan. Paljonko jotkin SAFA:n käyttämät juristit ovat perehtyneet näihin tekijänoikeuskysymyksiin ?
Vaasan nykyistä kaupunginjohtajaa ja tekn. toimialajohtajaa en tunne enkä vm. ole saanut audienssia vaikka eilen sihteerille toiveen esitin. Mutta näissä rakennusteni pilaamisissa näyttää olevan kostoa 80-luvulta.
Kun ensin olin saanut riittävästi tapella kj. Erikssonin kanssa siitä tarvitaanko kaupungissa arkkitehtuuria vai ei rupesivat jotkut alaiseni opistoinsinöörit yrittämään organisaatiomuutosta jolla olisivat päässeet kaupunginarkkitehtia komentamaan.
Samaan aikaan kaupunkiliitossakin oli menossa virka-arkkitehtien asemaa heikentäviä organisaatiomalleja. Insinöörikaverit eivät onnistuneet ennen kuin anomuksestani huolimatta jouduin eläkeläiseksi 63-vuotiaana.
Nyt seuraajaa itselleni 19 vuoteen ei ole valittu ja pienet teknokraatit saavat valita mieleisiään konsultteja hintakilpailulla kun arkkitehtitaksatkin romutettiin..
Keksitkö jotain positiivista ratkaisua vai pitääkö ryhtyä….?
Asko
Asko Halme
emeritus kaupunginarkkitehti
