Koulupolkuasia on ollu otsikoissa viime aikoina toistamiseen. Pohjalaisessa keskiviikkona 6.3 Lehmus valotti omaa visiotaan koko kouluverkoston osalta. Tässä visiossa ei lasten hyvinvoinnilla ole minkäänlaista sijaa. Monet pienet koululaiset ovat joutumassa kouluun toiselle asuinalueelle, moninkertaisen matkan päähän omasta lähikoulusta, omista ystävistä ja tutusta elinympäristöstä, kirjoittaa teeriniemeäinen Laura Uutela
Parakki Huutoniemen pihaan – Adressit.Com
Vaasalaislasten koulupolku
Tilanne koskettaa Asevelikylää, Aaltopuistoa, Teeriniemeä sekä Melaniemeä. Koulupolkuja ollaan mielivaltaisesti laittamassa uusiksi, lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Huutoniemi-Teeriniemi alueen päiväkodeissa on tällä hetkellä yli 80 ensi syksynä koulupolkunsa aloittavaa lasta. Opetusvirasto esittää, että Huutoniemelle perustetaan vain yksi 1. luokka, mikä tarkoittaa sitä, että 20 alueen lasta joutuisi aloittamaan koulupolkunsa Nummen koulussa.
Suur-Huutoniemi kasvaa alueena jatkuvasti, minkä vuoksi koulu natisee liitoksistaan. Tällä hetkellä kaikki mahdolliset tilat ovat käytössä. Huutoniemen koulun rehtorin mukaan edes kaikille opettajille ei löydy tarvittavaa työskentelytilaa, vaan erityisopettaja istuu jo käytävässä. Uudisrakentaminen on tuonut ja tuo jatkossakin lisää lapsiperheitä alueelle, puhumattakaan vanhemman omakotitalokannan meneillään olevasta sukupolven vaihdoksesta.
Alueen kasvu olisi pitänyt ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa. Perhettä perustaessamme olemme valinneet asuinpaikan tiettyjen kriteerien puitteissa, koulujen ja päiväkotien läheisyydestä. Alue on tuttu ja ennenkaikkea ihmiset tuntevat toisensa.
Pisimmillään jo vaippaiässä muodostetut ystävyyssuhteet kantavat läpi peruskoulun, antaen lapselle tilaa kasvaa omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Koulukiusaamisen riski kasvaa huomattavasti mikäli lapset pakotetaan siirtymään vieraaseen kouluun. Sopeutuminen ei ole itsestään selvää, esim. 3.luokkalainen on hyvin altis tekemään kaikkensa päästäkseen porukkaan mukaan. Vieraaseen kouluun siirtyminen on nähdäkseni suuri riski lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta.
Uskon, että hyvällä ja turvallisella kasvuympäristöllä on kauaskantoiset vaikutukset koko alueen (kaupungin) hyvinvointiin. Lasten sosiaalisten suhteiden merkitystä ei ole syytä väheksyä. Omalla asuinalueellamme meillä on mahdollisuus yhdessä kasvattaa lapsiamme, toinen toisensa jälkikasvun perään katsoen. Yhteisöllisyys on asuinalueemme kantava voima. Allekirjoitan täysin vanhan afrikkalaisen sanonnan: ”It takes a whole village to raise a child”.
Onko tässä koulupolkuasiassa kysymys vain yksittäisen virkamiehen tarpeesta saada oma tahtonsa läpi, keinolla milllä hyvänsä? Jaostolla ja lautakunnalla on suuri rooli tämän hetkisessä tilanteessa. On kyettävä käsittelemään asia suoraselkäisesti, virastoa kumartelematta.
Ymmärrän, että eletään taloudellisesti haastavia aikoja. Huutoniemen koulu on kuitenkin täysin perustellusti parakkilaajennuksen tarpeessa. Kodinhoidontuen varassa pitkään eläneenä ymmärrän kouriintuntuvasti taloudelliset haasteet näin maallikon näkökulmasta. Jostain täytyy tinkiä, jotta johonkin tärkeämpään sitä rahaa riittää.
Mistä tässä tilanteessa tingitään, se jääköön viime kädessä siihen tehtävään valittujen henkilöiden päätettäväksi. Samojen henkilöiden, jotka viime vuoden loppupuolella käsittelivät ja hyväksyivät Vaasan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Seuraavassa ote ko. hyvinvointisuunnitelmasta sen keskeisen sisällön esiin tuomiseksi:
”Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja niin, että ne vastaavat paremmin Vaasassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa.
Suunnitelma on lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Tämä suunnitelma koskee kaikkia kaupungin hallintokuntia. Jokaisen hallinto-kunnan on otettava huomioon toimintansa suunnittelussa ja päätöksenteon valmistelussa lasten ja nuorten näkökulma.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on mitä suurimmassa määrin hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä kaupungin maankäytön ja asuinalueiden suunnittelusta, ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä aina korjaavan työhön saakka.
Mainittakoon, että allekirjoittaneella ei ole minkäänlaista kasvatusalan koulutusta. Kirjoitus pohjautuu omiin mielipiteisiin, maalaisjärjen ja äidinvaiston pohjalta
Laura Uutela, äiti