Related Articles
Veikko Heinonen pohdiskeli Pohjalaisessa 10.2. maankohoaminen ja merenpinnan vaikutusta. Hän päätyy siihen, että ”1500–2000 vuoden kuluttua Suomen ja Ruotsin väli on kiinni… Oletan, ettei veden kohoaminen ole niin pitkäaikainen ja raju kuin maan nousu, ainakaan se ei pitkällä aikavälillä kompensoi maan nousun vaikutusta., kirjoittaa Juha Tuomikoski
Maapallon merien pinta nousee nykyisin 3 milliä vuodessa (30 senttiä sadassa vuodessa). Samaan aikaan maa kohoaa Merenkurkussa noin 8 milliä vuodessa (80 senttiä sadassa vuodessa).
Näin ollen maanpinnan nettokohoaminen on nykyvauhdilla enää pyöreästi 50 senttiä sadassa vuodessa.
Jäätikön sulaminen on ensin hidas, sitten yhä nopeampi prosessi. Siksi merenpinnan nousukin tulee kiihtymään.
On todennäköistä, että merenpinnan nousu kumoaa tällä vuosisadalla maankohoamisen. Sen jälkeen meri alkaa vallata maata takaisin, kiihtyvää vauhtia.
Viime jääkauden nopeimmassa sulamisvaiheessa merenpinnan on arvioitu nousseen 5 metriä (500 senttiä) sadassa vuodessa.
Meidän aikanamme on alkanut jääkauden päättymisen jatkokierros – Grönlannin ja Etelämantereen jäät ovat alkaneet sulaa.
Jos kaikki maapallon jäätiköt sulaisivat, merenpinta nousisi jopa 40–50 metriä. Parintuhannen vuoden jaksolla maankohoaminen kumoaisi tästä merenpinnan noususta noin 16 metriä.
Nousu riittäisi hukuttamaan suuren osan nykyistä Pohjanmaan maakuntaa.
Maapallon ilmaston lämpenemisen ennustetaan tasaantuvan jossakin vaiheessa. Lämpeneminen voi jatkua sata vuotta tai useita satoja vuosia, mikä riippuu muun muassa ihmisen toiminnasta ja merenpohjan metaanivaroista. Kenelläkään ei ole asiasta varmaa tietoa.
Lopulta lämpeneminen pysähtyy.
Maapallon ilmasto asettuu uuteen tasapainotilaan, joka saattaa kestää satoja, tuhansia tai miljoonia vuosia. Vastaus riippuu siitä, kuinka nopeasti hiilidioksidi ja metaani poistetaan tai ne poistuvat ilmakehästämme.
Taaskaan ilmastontutkijoilla ei ole asiasta varmaa tietoa.
Tämä on hyvin outo maailma, jossa pohjoisnapa on ehkä sulana ympäri vuoden, superaavikko kenties levittäytyy yli maapallon keskisten leveyspiirien, ja Vaasa, Helsinki ja Olkiluoto ovat veden alla.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kaikkien ennusteiden takarajana on vuosi 2300 – eli sen pitemmälle se ei suostu tekemään ennusteita.
Kaikissa IPCC:n tulevaisuudenvaihtoehdoissa oletetaan, että ilmasto ei ole ehtinyt palata nykytilaan vuoteen 2300 mennessä.
Ihmiselle hiilipäästöjen laskeminen ilmakehään on hurjaa uhkapeliä: emme tiedä, kuinka paljon maapallo lämpenee, kuinka kauan lämpeneminen kestää ja kuinka elinkelvottomaksi planeetta muuttuu lämpenemisen seurauksena.
Muutos näyttää olevan ihmisen mittakaavassa palautumaton: emme tiedä, palautuuko ilmasto koskaan ennalleen.
En usko, että Vaasasta pääsee kävelemällä Ruotsiin vuonna 4000.
Sen sijaan pidän mahdollisena, että ruotsinlaivalla pääsee tuohon aikaan Isonkyrön kirkonrantaan.
Juha Tuomikoski
Vaasa
Tämä teksti on julkaistu myös Pohjalaisen ylaeisönosastossa 14.02.2013
