Europarlamentaarikko Sampo Terho luki madonluvut vuoden alussa. Perussuomalaisten johto sanoutui irti Terhon mantrasta. Minä yhdyn johdon ajatuksiin, kirjoittaaa Maria Tolppanen, PS
Terhon madonluvut
Terhon talousryhmä esitteli talouspoliittisen linjauksen, jolla Suomen talous saataisiin kuntoon. Kovin oli kylmäkiskoista tekstiä aikana, jolloin yt-neuvottelut seuraavat toinen toistaan. Kun kansalla ei ole työtä eikä toimeentuloa, tasaverot eivät tilannetta paranna. Ne kiristävät nälkävyötä.
Esimerkiksi Terhon esitys ruoan alv:n korotuksesta eriarvoistaa kansan, ja estää kaikkein vähävaraisimmilta hedelmien ja vihannesten syönnin. Kun rahaa on vähän, ostetaan ruokaa, joka täyttää vatsan, ei ruokaa, joka on terveellistä. Tämä tulee pitkässä juoksussa valtiolle kalliiksi. Suomalaisten kasvavin kansantauti on diabetes, ja epäterveellinen jauho- ja rasvapohjainen ruokavalio edesauttaa kakkostyypin diabeteksen syntyä.
Terhon talousparannukset nostaisivat myös lääkkeiden hintaa arvonlisäveron korotuksena. Tämä on kalseaa puhetta ja kertoo vain siitä, että meppi on pahasti vieraantunut kansasta. Brysseli voi sekoittaa pään. Kaikki eivät ole nuoria ja terveitä, vaikka katukuva Belgiassa ja Ranskassa saattaa siltä näyttää.
Kun ihminen sairastuu, ei hoidon tai lääkkeiden saatavuus saa olla varallisuudesta kiinni. Jo nyt moni eläkeläinen joutuu arpomaan, ostaako kolesterolilääkkeet tai verenohennuslääkkeet kuukauden viimeisellekin viikolle, vai ostaako kaupasta ruokaa. Näin ei saa olla. Lääkkeiden korvattavuuden alarajaa on jo nostettu, ja jos alv. nousee nykyisestään, tarkoittaa se sitä, että entistä useampi eläkeläinen joutuu jättämään lääkkeensä apteekkiin.
Sampo Terho keräisi varoja myös laittamalla ammattikorkeakoulut maksullisiksi. Tämä ei valitettavasti toisi rahaa valtion kassaan. Tämä lisäisi köyhyyttä ja syrjäytyneisyyttä, koska vähävaraisilla ei olisi mahdollisuutta opiskella ja hankkia itselleen ammattia.
Veroja, myös alv:a, kerätään valtion kassaan mm. siksi, että terveydenhoito olisi kaikille saatavilla. Mutta, 2000-luvulla ajatuksen pitäisi kääntyä köyhyyden ennaltaehkäisyyn, ei sen lisäämiseen. Ennaltaehkäisevät toimet on mahdollistettava myös vähävaraisille. Vastikään tuli selvitys siitä, että köyhät kuolevat nuorempina, kuin hyvin toimeentulevat. Tämä ei voi olla oikein. Jokainen elämä on viimeisellä viivalla yhtä arvokas; siksi on tärkeää, että jokaisen elämänlaadusta tehdään mahdollisimman hyvä.
Ei valtion taloutta paikata ruoan ja lääkkeiden alv:lla tai estämällä vähävaraisten kouluttautuminen. Enemmän valtion kassaan saadaan kestävänkehityksen politiikalla pitämällä ihmiset mahdollisimman terveinä. Terve ihminen jaksaa kotona ja työssä enemmän ja masentuu huomattavasti harvemmin, kuin usein sairastava tuttavansa.
Miten tähän päästäisiin. Yksi keino olisi ottaa käyttöön perussuomalaisten varjobudjetissaan esittämä viides veroluokka. Se tarkoittaisi sitä, että kaikki jotka ansaitsevat enemmän, kuin 70 000 euroa vuodessa, maksaisivat nykyistä kovempaa veroa. Tähän luokkaan kuuluisivat myös kansanedustajat.
Maria Tolppanen
kansanedustaja (ps)