Related Articles
Lueskelin aamulla 3.9. Pohjalaista ja olin tukehtua voisarveen. Artikkelin otsikko oli: "Miten 400-vuotiasta pitäisi juhlia?"
En muistanut vähiin aikoihin lukekeeni Körttiviestistä yhtä raflaavaa tekstiä. Vanha tantta Vasabladet ja Vaasa/Pohjalainen ovat aina suhtautuneet toisiinsa vähintäänkin pidättyvästi.
Nyt pudottelee kirjoittaja: "Tämän linjan (kielikysymyksen) taantunein edustaja löytyy naapurilehti Vasabladetista. Lugna Gatan-palsta on pimeä ja matalaotsainen kuin keskiaikainen pyöveli, ja palstan anti yhtä raikas kuin saappaassa kesän seissyt vesi.
Mantila pohtii sitä naurettavuutta, että liian moni asia kaatuu kysymykseen, millä kielellä kunnantalolla vastataan puhelimeen ensiksi.
Telksti virkisti minua siinä määrin, että jommassakummasta aivosolustani alkoi
kuulua ratinaa ja muistin, että vuonna 1994 voimaan astunut alueitten kehittämislaki siirsi aluepoliittisen päätösvallan maakuntiin. Esko Ahon hallituksen esityksestä ja eduskunnan tahdon mukaisesti perustettiin maahan 19 maakuntien liittoa ja niitten johtoon maakuntajohtajat.
Väitettiin , että Esko Ahon hallitus lahjoitti kielellisen enemmistövallan ruotsinkielisille.
Keskusta ja RKp jakoivat perinteisen etelä-pohjanmaan äänestysalueet poliittisten intressiensä mukaisesti. Tämä nähtiin Esko Ahon ja Ole Norrbackin yhteisenä hankkeena. Vaasan rannikkoseudun kunnat muodostavat Pohjanmaan Liiton.
Kunnista kolme on täysin suomenkielistä, Täysin ruotsinkielisiä on niinikään kolme. Loput ovat kaksikielisiä ja useimmissa enemmistön kieli on ruotsi. Vaasassa se on suomi.
Pohjanmaan Liittoon muodostui 53% ruotsinkielinen enemmistö.
Kysymyksessä on siis Keskuspuolueen aikaansaannos. Sitä lähellä olevan – kuten sanonta kuuluu – lehden päätoimittajana Mantilan ei ehkä ollut sopiva solvata Keskustan uskollista sopimuskumppania noin raskaasti.
