Related Articles
Jorma Ojaharjun (16. lokakuuta 1938 Vaasa – 8. helmikuuta 2011 Helsinki) viimeiseksi jäänyt kirja (2010) on omakustanne nimeltä ”Unholan Ulapoilta. Kirjassa on muistiinpanoja Koirasmarttasäätiön Korkeimman Neuvoston kokouksista Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta kahvilasta.
Ojaharjun pääteos on kolmiosainen Vaasa-trilogia (Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1979) ja Maa kallis isien (1982)), jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka. Ojaharju on julkaissut yli 40 teosta. Vaasalaisia.info julkaisee valittuja lukuja kirjasta.
Unholan Ulapoilta luvut 93 ja 94
”Suomessa ei yritys saa menestyä hyvin eikä huonosti. Jos se menestyy hyvin, se tapetaan veropolitiikalla. Jos se menestyy huonosti, se tapetaan takuupolitiikalla., kirjoittaa Ojaharju.
Keskusteluun:
Klikkaa alla olevaa linkkiä ja lue valittuja lukuja.
Jorma Ojaharju
Unohduksen Ulapoilta
93. PANKKI PETTI SUOMISEN
Kirjassaan “Hyökkäävä puolustaja” sanoo Raimo Seppälä mm., että Huurre kävi
1990 rotkon partaalla. Suominen myi Huurteensa osaksi Pentti Porkka Oy;n yritysrypästä. Potaskaa. Huurre ei käynyt rotkon partaalla, eikä Suominen myynyt Huurretta osaksi Porkan yritysrypästä. Suominen petettiin.
Pankinjohtaja Teppo Taberman sanoi suoraan, että pankki tarvitsi Huurteen
omaisuuden Pentti Porkka Oy:n velkojen kattamiseen.
Pankin tekemä ryöstö oli yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa. Petoksesta oli hyötyä pankin omistajille, joten se ei ollut rikos, vaan vastuullista ja taitavaa liiketoimintaa. Yleisen edun-, kohtuullisuuden-, ja järkevyysperiaatteitten mukaan pankit saivat toimia tavalla, joka olisi vienyt yksityisen yrittäjän vankilaan lopuksi elämäänsä. Olisin halutessani voinut selvittää Hakaniemen talousgurulle, että kysymys oli tästä:
Alan Suuri Pioneeri Paavo V. Suominen on idealisti. Hän halusi pelastaa suomalaisen kylmäalan laman kourista. Hänen tiedettiin muistuttaneen siitä, että oli helpompi puolustautua yhdessä kuin erikseen. Fuusio, yhteen sulautuminen voisi olla vain viisasta.
– Paavo Suomisen yrittäjähenkiset puheenvuorot olivat Suomen Teollisuuden Keskusliiton hallituksen jäsenille liian terveitä, sanoi työsuhdelakimies Kauko Parkkinen.
– Sellainen mies voi olla vain epäilyttävä, jonka yritys tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukea, eikä kuulu kauppa- ja teollisuusministeriön yksityisten tytäryhtiöitten piiriin.
KOP:n mukaan oli isänmaallinen teko ostaa luottoa sinivalkoisen rahan pelastamiseksi. Huurre Oy:tä ei kuitenkaan saatu tähän lankaan, koska se ei tarvinnut luottoa.
Jorma Ojaharju
Unohduksen Ulapoilta
94 TÖRKEYDEN SUOMEN ENNÄTYS
Kun Suomisen fuusiohaaveet kantautuivat pankin korviin, se käsitti oitis, kuinka karhu kaadettaisiin. Suominen on kunnian mies. Hän piti tekemänsä sopimuksen ja luotti siihen, että myös pankinjohtajat niin tekevät. He kuitenkin käyttivät tuota luottamusta väärin. Fuusiosta sovittaessa Suominen suostui ottamaan kymmenen miljoonan markan luoton, ja siihen hänet aikailematta hirtettiin.
Paavo V. olisi maksanut luoton heti takaisin, mutta pankin ei tietenkään tarvinnut suostua; korko, lyhennykset ja maksuaika olivat virallisesti sovitut. KOP sai 100 miljoonan markan substanssin kolmella miljoonalla.Pankin johdolla Suomen Kylmäteollisuus Oy. Siitä Suomiset saivat murusia 9%, mutta Pentti Porkka Oy:n omistajat 31%.
Törkeyden silloinen Suomen ennätys taisi olla tämä: kun ohitusleikattu vuorineuvos
Suominen makasi Tampereen keskussairaalan teho-osastolla, lähetti KOP 14.5. 1992 juristinsa paikalle, ettei hyväntekijän osaan valittu ehtisi kuolla.
Juristit ryhtyivät painostamaan Suomista kirjoittamaan nimensä osakkeitten luovutuskirjaan. Toinen nimikirjoituksen vaatijoista oli varatuomari Pertti Hämäläinen.
Ylilääkäri ajoi heidät ulos.
KOP:n ja SYP:n yhdistymisestä syntyi Merita-pankki, joka vei Suomisilta vielä miljoonan.
Suomessa ei yritys saa menestyä hyvin eikä huonosti. Jos se menestyy hyvin, se tapetaan veropolitiikalla. Jos se menestyy huonosti, se tapetaan takuupolitiikalla.
Paavo V. Suominen perusti vaimonsa kanssa Huurreviipale-nimisen yhtiön, joka
toimii kiinteistöalalla. Vuorineuvos on tänään 90-vuotias. Hän asuu vaimoineen Floridassa samassa talokompleksissa Osmo Kanervan kanssa.
– Vuorineuvos tervehtii samalla tavalla kuin ennenkin, kertoo Kanerva.
– Suominen Huurteelta, päivällä kylmä, yöllä lämmin. Niinpä niin. Huizulan Nevadaan hukkuivat kopit ja sypit, mutta Paavo porskuttaa kuten ennenkin.
