Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Venny Kontturin Ruukinkija Vaasan kaupunginteatterissa

Venny Kontturin Ruukinkija Vaasan kaupunginteatterissa

Kuvaus: Ruukinkuja. Kuvassa Usva Kärnä (vas.), Lis Laviola II kuva: Usva Kärnä  Kuvat: Jyrki Tervo

Venny Kontturi: RUUKINKUJA
Ensi-ilta 5.11.2010  Suuri näyttämö Romeo

Odotettu ensi-ilta: vaasalaiskirjailijan Venny Kontturin rakastettu Ruukinkuja-romaani nousee näyttämölle! Näytelmä sijoittuu vuosisadan alun Vaasaan, Palosaaren eli Präntöön tehdasmiljööseen. Ruukinkuja avaa näkökulman Präntöön värikkääseen yhteisöön uteliaan ja luovan Viira-tytön kautta.

Näytelmää kohtaan on enennäkemätön kiinnostus. 27. 10. 2010 iltapäivään menessä yli 60 % ensi-iltalipuista on myyty. 

Valtio valtiossa

Palosaari on valtio valtiossa, ja sen asukkaat suuria persoonallisuuksia. Sen tehtaisiin tulee elantoaan etsimään maaseudun ylimääräinen väestö. Tehtaiden työläiset ja johtajat, uskonnolliset ja poliittiset vakaumukset, kasarmien venäläiset soldaatit, kiinniottajat ja pikkurikolliset synnyttävät inhimillisen kaleidoskoopin, joka lapsen silmin nähtynä karkaa realismin ulottumattomiin.

Näytelmän läpi kulkevat vahvojen naisten, Viiran äidin, Mummun ja Emma-tädin tarinat. Tehtaan pilli rytmittää naisten elämän, mutta käyttäytymistä Viiran perheessä sanelee uskonto. Arkea kevennetään haaveilla. Elämä ei ole Viiralle aina helppoa, mutta ympäröivien naisten rakkaus ja Viiran mielikuvitus auttavat häntä kohti nuoruusiän haasteita.

Venny Kontturi

Venny Selma Sylvia Kontturi (20. toukokuuta 1913 Vaasa – 4. maaliskuuta 1981 Helsinki) käytti useita nimimerkkejä ja esiintyi monessa eri roolissa. Venny aloitti pakinoitsijana jo 40-luvulla Vaasassa ilmestyneessä kansandemokraattisessa (Skdl) Kansan Ääni-lehdessä. Kontturi käytti nimimerkkiä Selman tytär.

Vaasassa ilmestyvä kokoomuksen Vaasa-lehti ( nyk. Pohjalainen) lupasi paremman kirjoituspalkkion sillä ehdolla että Venny vaihtaa nimimerkkiä ja tekstin painotus muuttuu humoristiseksi. Venny suostui ilomielin vaihtokauppaan, sillä perheen elättäminen oli raskasta. Kontturin nimimerkiksi tuli ”Männistön muori”. Kontturi kirjoitti mös Kansan Uutisiin nimimerkillä Laitapuolen Leena ja Anna-lehteen nimimerkillä Isoäiti.

Kontturin tekstejä julkaistiin myös useissa ay-lehdissä sekä kulutaja-lehdessä. Kontturi oli yksi oman aikansa tunnetuimmista radiopakinoitsijoista ja paikallisesti tunnettu esiintyyjä. Vähemmän tunnettua on että Kontturi kirjoitteli luokkakantaisia kisällilauluja ja rapsodioita mm. Palosaaren dem. nuorten kisälliryhmille.

Hän kirjoitti myös kaksi nöytelmää: näytelmä Ulkomaan vierahia, Vaasan kaupunginteatteri v. 1973 ja TV-näytelmä Martta 1979.

Tuotantoa:

Venny Kontturi: Passaasko tituleerala 1964
Venny Kontturi: Ruukinkuja 1967
Venny Kontturi: Kankurikello 1969
Venny Kontturi: Karikkoiset vuode 1970
Venny Kontturi: Ehtoomaisemat 1972
Venny Kontturi: Paperikengät 1977
Venny Kontturi: Neliskanttisia pakinoita 1978
Venny Kontturi: Ulukomaan virahia 1973
Valon ja varjon välkettä: toim. Iiris Ekola 2007

Venny Kontturille on pystytetty v. 1998 Palosaaraelle Onkilahden rantapuistoon Vennyn vanhan kotitalon kohdalle Onkilahdenkadun varrelle taiteilija Marita Pertulan suunnittelelma muistomerkkki Elämän tie.

Lue lisää:

Linkkejä Venny Kontturi ja Palosaari-aiheisiin sivuihin:

About Toimitus

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa