Related Articles
Venny Kontturin muistokivi sijaitsee Vaasan Palosaarella Onkilahdenkatu 7 kohdalla, missä hän asui suurimman osan elämästään ja kasvatti viisi lasta ja kirjoitti viisi romaania. Vennyn kotitalo on purettu ja paikalla on nykjyaikainen pienkerrostalo. Kuva: Johan Hagström.
Kontturi oli työmiehen puolesta
Venny oli kisällilaulun mestari
Vaasalainen kirjailija Venny Selma Sylvia Kontturi (20. toukokuuta 1913 Vaasa – 4. maaliskuuta 1981 Helsinki) käytti useita nimimerkkejä ja esiintyi monessa eri roolissa. Venny aloitti pakinoitinsa jo 40-luvulla Vaasassa ilmestyneessä kansandemokraattisessa (Skdl) Kansan Ääni-lehdessä. Kontturi käytti nimimerkkiä Selman tytär.
Vaasassa ilmestyvä kokoomuksen Vaasa-lehti ( nyk. Pohjalainen) lupasi paremman kirjoituspalkkion sillä ehdolla että Venny vaihtaa nimimerkkiä ja tekstin painotus muuttuu humoristiseksi. Venny suostui ilomielin vaihtokauppaan, sillä perheen elättäminen oli raskasta. Kontturin nimimerkiksi tuli ”Männistön muori”.Kontturi kirjoitti Kansan Uutisiin nimimerkillä Laitapuolen Leena ja Anna-lehteen nimimerkillä Isoäiti.
Kontturi kirjoitti myös tv -näytelmän nimeltä Martta. Se esitettiiin televisiossa vuonna 1979. Näytelmä kertoo puuvillatehtaan työläisen elämästä. Tuotantoon kuuluu lukemattomia radiopakinoita ja yleisötilaisuuksissa esitettyja pakinoita. Työmäärään kuuluu myös laskematon määrä yksittäisiä pakinoita mm. ammattiyhdistyslehdille, Kuluttaja-lehteen ja Yleisradion "Työmien tunti" ohjelmaan.
Kontturi on jossakin haastattelussa sanonut, että kiihkeimpänä luomiskautena hän kirjoitti jopa viisi pakinaa viikossa.
Luulisi että tämä olisi riittänyt. Mutta ei. Venny Kontturi oli lisäksi ahkera kisällilaulujen kirjoittaja. Laulut hän kirjoitti Palosaaren demokraattisten nuorten (Skdl) kisällirymille. Näissä lauluissa, joita Kontturi kutsui rapsodioiksi, tuli esille aivan toisenlainen Kontturi: luokkatietoinen työläisnainen, tosin usein huumorilla höystettynä. Kontturi varoi kovasti leimaantumista varsinkin aikana, jolloin hän kirjoitti männistönmuorejaan Vaasa-lehteen.
Hyvä esimerkki Venny Kontturin "kakssoiselämästä" on ilmeisesti vuonna 1961 kirjoitettu rapsodia, koska siinä mainitaan EFTA sekä otetaan voimakkaasti kantaa ns. kylmän sodan ydinasepelotteeseen. (Katso jatko: * ja **) Ydinasepelote ja USA:n hallussa oleva ”NAPPULA” olivat kestoaineita varsinkin vasemmistolaisessa lehdistössaä 1960-luvulla.
Kontturin rapsodiassa ”Vanhaa ja uutta aikaa” tulevat esille kaikki ajankohtaisrapsodian, mutta myös kisällilaulun peruspiirteet. Rapsodia on tallennettu Vaasan Työväen museoon.
Kontturi kirjoitti valmiit ohjeet siitä miten poikien ja tyttöjen ryhmien tuli liikkua ja tietysti laulujen melodiat. Tyypillistä Vennyn rapsodioille on että niissä lauletiin tuttuja melodioita kuten Rovaniemn markkinolla ja Saku sammakko.
Vanhaa ja uutta aikaa rapsonin kehys on että ”Jospa mummu eläisi ja näkisi tämän kaiken” sekä tietysti ajankohtainen poliittinen tilanne. Tutustu rapsodiaan jatkolinkin kautta.
Tunnustuksena kirjallisista ansioistaan Kontturi on saanut sekä Vaasan läänin että Vaasan kaupungin kulttuuripalkinnot. Hänelle on myönnetty myös sanomalehti Pohjalaisen Vaasan Jaakko-patsas. Kustannusliike Gummerus palkitsi vuonna 1973 Venny Kontturin romaanista Ruukinkuja. Samana vuonna hänet valitiin vuoden vaasalaiseksi.
-Pakina ja apurahat minut ovat elättäneet, sanoi Kontturi itse.
Tapio Parkkari
Lue lisää Kontturista ja Palosaaresta
Tutustu Venny rapsodiaan ”Vanhaa ja Uutta Aikaa” jatka linkin kautta:
* Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA (European Free Trade Association) on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö.
EFTA perustettiin alun perin Yhdistyneen kuningaskunnan johdolla vastavedoksi EEC:lle, josta myöhemmin kehittyi EU. EFTA:n perustivat Britannia, Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta, Sveitsi ja Portugali. Islanti liittyi EFTA:an 1970. Suomi liittyi EFTA:an liitännäisjäseneksi 1961 Finn-EFTA-sopimuksella. Vuonn 1980 Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen.
** Kylmä sota oli vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittolaisineen, kaksi aatesuuntaa, demokratia ja kommun ismi, sekä kaksi talousjärjestelmää, länne markkinatalousjärjestelmä ja kommunistimaide suunnitelmatalous.
Tavallisimmin sen katsotaan kestäneen Toisen maailmansodan lopusta Neuvostoliiton luhistumiseen 1990-luvun alussa. Kuitenkin 1970-luvulla, liennytyksen aikana, melko yleisesti katsottiin varsinaisen kylmän sodan jo päättyneen …
Kylmää sotaa ei käyty suorana sotana, vaan turvauduttiin propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin ja poliittisiin taistelukeinoihin. Myös kulttuuri ja taide olivat kylmän sodan aseita. Termiä "kylmä sota" käytti ensimmäisenä kirjailija George Orwell esseessään You and the Atomic Bomb vuonna 1945, mutta suorana nimityksenä vastakkainasettelulle sitä käyttivät ensimmäisenä amerikkalaiset Bernard Baruch ja Walter Lipmann.
Tälle vastakkainasettelulle antoivat taustan ydinaseet, joiden vuoksi suoraan yhteenottoon kahden suurvallan välillä ei haluttu ryhtyä. Näin valtataistelu siirtyi muille areenoille. (Wikipedia)
Katkelmia Venny Kontturin rapsodiasta:
Vanhaa ja uutta aikaa
(Lainauksia)
Kaikki (mietteliäästi)
-Mutta pahempaa on, että nappulasysteemillä on käynnistettävissä myöskin se suuri nuoli, joka maan pinnan saavutettuaan synnyttää sienimäisen pilven …. sytyttää säteilyn, kuumemman kuin tuhannen aurinkoa ja tappavamman kuin kaikkien aikojen murha-aseet – yhdellä nappulan painalluksella – ja nappulat ovat pahojen aivojen ulottuvilla ja määrättävissä ja tällaistä tänä päivänä pelkäämme taivaaltamme tulevaksi me kolmannessa ja neljännessä polvessa mummojen jälkeläiset.
Tyttösoolo
Mutta muutoin… elämme niin, kuinka mummokin aikoinaan opetti – joka ei työtä tee – sen ei syömänkään pidä.
Pojat laulavat, Saku sammakko (lyhennetty)’
Niin pian kun vain kynnelle kyettiin niin, niin
miedät työhön ja koneisiin kytkettiin, niin,niin
piti leipäänsä ruveta ansaitsemaan
ja arkista polkua astelemaan, niin, niin
Ovi tehtaan kun aamulla ahmaisee, niin, niin
Koko päiväksi meidät se kahmaisee, niin, niin
Sydänyksi vain suhteeemme katkaisee
ulos illoin kun porteista ponkaisee, niin, niin
jatkuu:
Jos on vaatimus – palkkaa parempaa, niin, niin
eikä kohtaa olekaan arempaa, niin, niin
mikä työnantajan rintaa se kouraisee
että öisinkin hikoaa ja hourailee, niin, niin
On ehdoitta vaatimus luokkamme lain, niin, niinettä nuoret on rinnalla vanhempain, niin, niin
Sama yhteinen tahto ja taistelu on, yks yhteinen
päätös horjumaton, niin, niin
Hottetottilaulu (lyhennelmä)
Suurten palkkaluokain saajat etujansa valvoo.
Hännänheiluttajat heitä nöyrän lailla palvoo.
Mutta Suomen työmies reilu
periaatteissaan ei heilu
Valttiässän taskustaan
nappaa jos vain tarvitaan.
Mikään muu ei tämän maailman aikaan meitä auta
Väkivaltaa suinkaan ei – ei myöskään paukkurauta,
Vaan kun lyömme kintaat tiskiin
entaudumme lankkorinkiin
siinä valtti viimeinen
on pakon essä työläisen.
Tyttösoolo:
Joutaisipa mummoni näkemään maailmamme tänään, kun ahkerat työmuurahaiset joutuvat vapaaehoisesti työstänsä hellittämään…
Tyttö:
Mahtaisiko sanoa – joka ei työtä tee – sen ei syömänkään pidä…
Rapsodiaa säilytetään kokmonaisuudessaan Vaasan työväenmuseossa.
Tapio Parkkari
Muista mainita lähde jos käytät tämän jutun tietoja.
