Related Articles
Jorma Ojaharjun ( s. 16. 10. – 36) uusin kirja (2010) on omakustanne nimeltä ”Unholan ulapoilta. Kirjassa on muistiinpanoja Koirasmarttasäätiön Korkeimman Neuvoston kokouksista Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta kahvilasta.
Ojaharjun pääteos on kolmiosainen Vaasa-trilogia (Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1979) ja Maa kallis isien (1982)), jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka. Ojaharju on julkaissut yli 40 teosta. Vaasalaisia.info julkaisee valittuja lukuja kirjasta.
Unholan Ulapoilta luvut 44 ja 45: Edustajamme Oulusta ja Tarzan taistelee jälleen. "”
“Läsnäytyivät Korkeimman Neuvoston vieraiksi oululaiset Eero Tapio, painin maailmanmestari, sekä oululaistunut vaasalainen Markku Halmesmäki, Pyhä Yrjö Halmesmäen poika. Olivat menossa Viroon. Ja sinne he lähtivätkin kunhan vanhat matsit oli ensin käyty läpi..”, kirjoittaa Ojaharju.
jorma.ojaharju(miuku)pp.inet.fi
Keskusteluun:
Klikkaa alla olevaa linkkiä ja lue valittuja lukuja.
Jorma Ojaharju
Unohduksen Ulapoilta
44. EDUSTAJAMME OULUSTA
Annoin kertoa itselleni, että Korvakyylä oli huomannut Ottoautomaatin jonossa isokorvaisen mummun, kumartunut tämän poskeen kiinni ja kertonut, että mummu tulisi elämään pitkään.
Nainen, joka oli jo elänytkin yli 80-vuotiaaksi, oli lyönyt Kyylää sateenvarjolla korvalle ja huutanut:
– Raiskaus!
Jostain oli ilmestynyt kaksi vartijaa. He olivat kantaneet Kyylän hissiin ja vieneet piru ties mihin. Sen jälkeen ei korvatarkastaja ole näyttäytynyt.
Läsnäytyivät Korkeimman Neuvoston vieraiksi oululaiset Eero Tapio, painin maailmanmestari, sekä oululaistunut vaasalainen Markku Halmesmäki, Pyhä Yrjö Halmesmäen poika. Olivat menossa Viroon. Ja sinne he lähtivätkin kunhan vanhat matsit oli ensin käyty läpi.
Tietävimmät muistivat, että Tapio voitti maailmanmestaruuden Bukarestin Mmkisoissa 1967. Antal Steer kukistui loppuottelussa. Eero Tapio saavutti kullan lisäksi kolme muuta MM-mitalia ja Euroopanmestaruuden.
Markku Halmesmäki oli poikapainija, mutta hänen poikavuosistaan on niin pitkä aika, ettei saavutuksia muista pirukaan. Herrat Tapio ja Halmesmäki tulivat vieraiksemme myös 20.11.09, mutta eivät olleetkaan menossa Saarenmaalle, vaan katsomaan paineja Vantaalle.
He ovat todellisia faneja; henkilöautolla Helsinkiin ja heti seuraavana päivänä takaisin. Oululaiset eivät halunneet häiritä kokousta kovin pitkään, koska näkivät millainen urakka meillä oli.<
Kokouslista oli pitkä kuin nälkävuosi. Kaikki on päin persoirea joka puolella maailmaa;
Kahta sotaa käyvä mies saa Nobelin rauhanpalkinnon. Kontulassa ajelevat jopa pirssit jalkakäytävillä, tupakointi aiotaan kieltää koko maassa ja lihavimmat joutuvat maksamaan lentomatkasta tuplamaksun.
Markun lisäksi ovat muutkin vaasalaiset käyneet Korkeinta Neuvostoa ihmettelemässä; Kirkkopuistikon Calle Sandström päivittäin, kirjapainomies Heimo Hokkanen peräti kolmesti, muinainen koulutoverini Mauno Keto kahdesti ja edesmenneen tuomari Christer Bouchtin veljentytär miehineen muutaman kerran.
Jorma Ojaharju
Unholan Ulapoilta
45.TARZAN TAISTELEE JÄLLEEN
Valmistelin esityslistaa. Muut eivät vielä olleet tulleet. Nuorehko nainen pysähtyi pöytäni viereen ja sanoi:
– Anteeksi. Mutta minun on pidempään tehnyt mieleni kysyä, että mistä herrat keskustelee? Kun te joka päivä tulette tänne.
Vastasin totuudenmukaisesti, että esimerkiksi eilen käsittelimme Pohjois-Korean tilannetta
– Jaa, en minä siitä, nainen sanoi. – Anttilaan on tullut erä puseroita. Hyvää jatkoa vaan.
Vesalan Reiska katsoo asiakseen tulla kertomaan viimeisimmän lomakohteensa naisista. He eivät olekaan mitään suukottelijoita.
– Ne mimmit imaisevat jäätyneen Ladan pakoputkesta käyntiin millä pakkasella tahansa, hän sanoo. Ja poistaa.
Seuraavaksi saapuu Tamminen eli Kunnon Sotamies Shvejk (anteeksi Hasèk) ja
katson aiheelliseksi esittää hänelle päivän ensimmäisen idioottimaisen kysymyksen, koska arvelen lapsuuteni sankari-kirjallisuuden kuuluneen myös hänen sankarikirjallisuuteensa.
– Millä nimellä kutsuttiin gorillaa Tarzan-kirjoissa?
Tamminen joutuu tunnustamaan, ettei saa vastausta aikaiseksi.Viimein hän heittää ilmoille arvauksen:
– Siita.
En kelpuuta Siitaa. Kerron, että se on “bolgani.”
Korkeimman Neuvoston jäseniä valuu kokoukseen vuorollaan.Yksikään heistä ei muista
bolgania, ei, vaikka epäilen dementian alkavan juuri niin, että lapsuuden tärkeimpien kirjojen vahvin peto unohtuu.
Kokous alkaa. Ja kokous loppuu. Porukka vaihtuu ja istahtaa eteeni roteva nainen, joka ilmoittaa tuntevansa minut ulkonäöltä. Olen kuvataiteilija Porvoosta. Se Sjöroos. Tai Sjöberg. Nainen puolestaan tuntee sisareni, koska käy samassa porukassa uimassa.
Hän ojentaa nimikorttinsa. Siinä ilmoitetaan, että naisen nimi on Hilkka Helosvuo ja ammatti Subconsciousoperator, Alitajunnanohjaaja, tms. Hilkka Helosvuo vartioi ilmeitäni ja sanoo:
– Koska näit viimeksi unen. Ja millaisen? Tieteellisen uteliaisuuden nimessä suostun selostamaan uneni painajaismaisen sisällön.
– Olin palannut lapsuuteeni. Lueskelin mökkimme ullakolla Tarzan-kirjaa. Tarzan on viidakon valtias, jonka maskuliinisuudesta ei synny epäilyksiä, vaikka tuolla matterhornilaisittain jodlaavalla amerikansaksalaisella oli isommat rinnat kuin Janella.
Kerroin myös Tarzanin parhaasta kaverista, simpanssi Cheetahista, joka paistatteli julkisuudessa kymmenet vuodet näyttelijäuransa jälkeen, istui vanhainkodin riippumatossa, poltteli sikaria ja maisteli rommikolaa, seurasi pörssikursseja ja vaati presidentin välitöntä kastroimista.
Muistutin myös siitä, että Tarzan oli kahdesti voittanut kymmenottelun Oparin Orankiolympialaisissa.
Ja sitten asiaan:
On ilta, vesi laitureihin loiskuaa ja raunioissa kimaltelee kuu. Apinain kuningas vilkaisee logistiikkayrittäjä Erkki Pennasen kuvaa seinällään, nukahtaa tuuheakarvaisen orankineidon kainaloon ja vetää villat peitteekseen.
Jane makaa olkikattoon tuijottaen ja muistelee S/s Kincaidilla matkustanutta miellyttävää venäläistä herrasmiestä Dickhead Fuckoffi a, joka ihanan murteellisesti oli lausunut hänelle:
“Ah, hjuva rouva, rakastus teidän ihana räystäsperse.”
– Miksi minä onneton lehmä en ottanut Fuckoffi a, suree Jane kyyneleet silmissään. -cMiksi minä suostuin tälle imbesillille, joka odottaa minun synnyttävän simpansseja, ja osaa vain kaksi sanaa kielestä, josta muut eivät osaa ensimmäistäkään: “Timba” ja “Umgaua.”
