Related Articles
Jorma Ojaharjun ( s. 16. 10. – 36) uusin kirja (2010) on omakustanne nimeltä ”Unholan ulapoilta. Kirjassa on muistiinpanoja Koirasmarttasäätiön Korkeimman Neuvoston kokouksista Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta kahvilasta.
Ojaharjun pääteos on kolmiosainen Vaasa-trilogia (Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1979) ja Maa kallis isien (1982)), jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka. Ojaharju on julkaissut yli 40 teosta. Vaasalaisia.info julkaisee valittuja lukuja kirjasta.
Unholan Ulapoilta luvut 16 ja 17: Muistoja vuodelta 1997 ja Ali Baba ja 40 pankinjohtajaa
"Matti Wuori muistutti siitä, että älymystön liittoutuminen vallanpitäjien kanssa on intellektuellien petos ja pidetään sitä prostituution yleisenä muotona, mikä tietenkin on verinen loukkaus huoria kohtaan.", kirjoittaa Ojaharju.
jorma.ojaharju(miuku)pp.inet.fi
Keskusteluun:
Klikkaa alla olevaa linkkiä ja lue valittuja lukuja.
Jorma Ojaharju
Unholan Ulapolta
16.
MUISTOJA VUODELTA 1997
Länsimaissa vallitsee nk. kantilainen ihmiskäsitys. Se tarkoittaa mm. sitä,
että kansalaisilla on erilaisia oikeuksia myös todellisuudessa, eikä vain paperilla.
Kantilainen ihmiskäsitys ei esimerkiksi hyväksy sitä, että kansakunta voi kohdella
jäseniään,kuten ministereitään syövät afrikkalaiset valtionpäämiehet omiaan.
Suomessa vallitsee Hegelin oppi. Sen mukaan valtio on itseisarvo sinänsä, eikä
kansalaisilla viime kädessä ole mitään oikeuksia; ei edes oikeutta määrätä omasta
hengestään. Vain kansakunnalla on merkitystä ja sen hyväksi on yksilön tarpeen
vaatiessa uhrattava mielitekonsa, omaisuutensa ja henkensä.
Kun entinen oikeuskansleri Jorma S. Aalto katsoi, että yleisen edun vaaliminen
on tärkeämpää kuin yksittäisten kansalaisten oikeuksien puolustaminen, lausui hän
julki Suomessa edelleen vahvasti vallitsevan hegeliläis-snellmanilaisen totuuden.
Sen todistavat esimerkiksi tapaukset, joissa pankin edustajat väärensivät papereita
asiakkaansa (Pauli Orenius ja Martti Koho, esimerkiksi) vahingoksi ja vieläpä
tunnustivat tekonsa mutta oikeus ei silti suostunut ottamaan rikosta huomioon.
Korkeimmat oikeusviranomaiset ilmoittivat, että asia ei kuulu heille!
Mitä törkein rikos ei kuulu Oikeusvaltio Suomen korkeimmille oikeusviranomaisille!
Tarkoitus oli välttää ennakkopäätös, koska oikeudenmukainen päätös petettyjen
hyväksi olisi voinut aiheuttaa pankeille huomattavat vahingot. Kärsämäen
Kansantasavallassa hyväksyttiin tosiasia, että oikeusistuimet olivat muuttuneet
pankin haarakonttoreiksi.
“Mikä rikos pankkiryöstö on pankin perustamiseen verrattuna”, kysyi Bertold
Brecht.
Jorma Ojaharju
Unholan Ulapolta
17. ALI BABA JA 40 PANKINJOHTAJAA
Olen rohkea ja
vahva kuin itse Herkules,
ja sen olen itse ymmärtänyt, perkules.
Etsikää kuukkelista, kuinka oikeuslaitos ohjeistettiin osoitteella www.promerit. fi , mikäli kiinnostaa. Siellä esitetään lukuisia vaihtoehtoja tavoille toimia kansakunnan kokonaisedun mukaisesti siten, että myös kansalaisten etu otetaan huomioon.
Myös Ilkka Kylävaaran kirja “Viimeinen Itä-Saksa – Suomen tie oikeusvaltioksi?” kertoo yksityiskohtaisesti asiasta. Se luettelee esimerkiksi Koiviston konklaaviin osallistuneitten nimet. Löytyvät ne toki netistäkin. Eräs heistä oli professori Heikki Ylikangas.Virkamiessivistyneistömme sitoutuu siis edelleen järjestelmään, jossa yksilön etu uhrataan yhteisön hyväksi.
Matti Wuori muistutti siitä, että älymystön liittoutuminen vallanpitäjien kanssa on intellektuellien petos ja pidetään sitä prostituution yleisenä muotona, mikä tietenkin on verinen loukkaus huoria kohtaan.
Suomessa on edelleen avoinna kysymys siitä, olisiko veroina ja maksuina kerätty yhteinen potti jaettava oikeudenmukaisesti. Vaiko tarkoitushakuisesti. Tyhmempikin käsittää, ettei kasinopelureille anneta armoa (lukuunottamatta pankin omia pelureita) silloin kun maan talous ja sen pankkijärjestelmä on pelastettava, mutta presidentti olisi voinut hillitä pankkeja, sillä ne rosvosivat velkaisia asiakkaitaan tavalla, josta ei ole mainintaa edes rosvoklassikossa “Ali Baba ja 40 pankinjohtajaa.”
Mutta Koivisto oli pankkimies ja puuttui peliin sensijaan, että olisi yrittänyt ohjastaa pankkiireja todellisen kokonaisedun kannalle!
Tunnettu asianajaja lähetti avoimen kirjeen suuren pankin pääjohtajalle. Yksikään lehti ei julkaissut sitä. Juristi onnitteli pääjohtajaa ihmetöistä: pankista on “erehtymättömyydessään” tullut oikeuslaitoksen veroinen.
Ei ole olemassa oikeutta;
on olemassa vain oikeuden päätöksiä.
Jokainen pankkia vastaan nostettu juttu päättyy asiakkaan tappioon olivat todisteet
luotonantajaa vastaan kuinka pätevät tahansa. Asiakkaalla ei ollut mahdollisuuksia saada sitä, mitä oli kuvitellut oikeudeksi. Presidentti Tarja Halonen katsoi aiheelliseksi julistaa Mauno Koiviston paperit salaisiksi oliko 40 vuodeksi?
