Related Articles
iNaturalist-palvelussa toiset käyttäjät ja tekoäly auttavat tunnistamaan tekemiäsi luontohavaintoja. Palveluun kirjatut havainnot hyödyttävät suomalaisen luonnon tuntemusta ja tutkimusta, sillä ne tallentuvat samalla Suomen Lajitietokeskukseen.
Suomen Lajitietokeskus (laji.fi) kokoaa ja jakaa digitaalisia tietoaineistoja eliölajeista. Keskuksesta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, joka on osa Helsingin yliopistoa. Nyt Lajitietokeskus on aloittanut yhteistyön iNaturalist-havaintopalvelun kanssa. Yhdysvalloissa perustettu iNaturalist on verkossa toimiva yhteisö ja palvelu, jonka avulla luonnosta kiinnostuneet voivat verkostoitua ja jakaa luontohavaintojaan kuvina ja äänitteinä.
iNaturalistin helppokäyttöinen ja maksuton mobiilisovellus on yksi maailman suosituimmista luontoaiheisista sovelluksista. Käyttäjät voivat kätevästi ehdottaa tunnistuksia tai vahvistaa toistensa ilmoittamia havaintoja.
– Voi olla, että menee vain muutama minuutti, kun joku on jo nimennyt havainnon, jonka osasit itse tunnistaa vain esimerkiksi jäkäläksi, kertoo tietotekniikka-asiantuntija Mikko Heikkinen Luomuksesta.
Vastaperustettu iNaturalist Suomi on yksi palvelun virallisista kansallisista jäsenistä. iNaturalistin käyttöliittymät on käännetty suomeksi ja lajien suomenkieliset nimet on lisätty palveluun. Suomen kieli toimii Android-laitteissa jo hyvin, mutta Applen sovellukset odottavat vielä uutta versiota, jotta suomen kielen valinta tulisi mahdolliseksi. Käännöksiä parannetaan jatkuvasti sovelluksen kehittyessä.
Tekoälytunnistus osaa ehdottaa lajeja
iNaturalist-palvelun tekoäly osaa palveluun ladatun kuvan perusteella ehdottaa eliölle nimeä usein yllättävänkin tarkkaan. Tekoäly kehittyy paremmaksi sitä mukaa, kun palveluun tulee enemmän havaintoja suomalaisista lajeista. Aluksi automaattinen lajintunnistus saattaa välillä ehdottaa samannäköisiä lajeja esimerkiksi Pohjois-Amerikasta.
– Sekä tekoälyn toimivuuden että muiden käyttäjien tekemien tunnistusten vuoksi, on hyvä yrittää ottaa havainnosta lähietäisyydeltä mahdollisimman tarkka kuva ja lisäksi muutamasta eri kuvakulmasta. Esimerkiksi joillakin päiväperhosilla tärkeät lajituntomerkit näkyvät siipien alapinnoilla tai sienillä lakin alapuolella, ohjeistaa Heikkinen.
– Tekoäly ei korvaa ihmissilmin tehtävää tunnistusta, joten toivomme, että harrastajat ja lajiosaajat ottavat palvelun innokkaasti käyttöönsä ja auttavat havaintojen tunnistamisessa, Heikkinen lisää.
