Related Articles
Toistaiseksi tehokkaimmat tavat taistella misinformaatiota vastaan ovat medialukutaito, faktantarkistus ja lähdekritiikki.
Misinformaatio, disinformaatio, informaatiovaikuttaminen, valeuutiset, feikkikuvat ja -videot… Harhaanjohtavan tiedon kenttä on monimuotoinen ja epämääräinen. Siitä voi olla vaikea saada otetta. Valheenpaljastaja tarjoaa kahdeksan tiivistä pointtia, jotka auttavat ymmärtämään misinformaatioon liittyviä ilmiöitä.
1. Mis-/disinformaatio on monimuotoista. Se on harvoin täysin sepitettyä.
Tavallisempaa on yhdistellä tosiasioita fiktioon. Usein misinformaatio vääristelee, paisuttelee tai asettaa asioita harhaanjohtavaan kontekstiin.
Misinformaatio on tahattomasti levitettyä väärää tietoa, kun taas disinformaatio on tahallisesti levitettyä väärää tietoa. Misinformaatiota käytetään tavallisesti kattokäsitteenä, kun puhutaan harhaanjohtavan tiedon laajasta kentästä, tai jos väärän tiedon levittäjän motiivit eivät ole tiedossa.
Tästä seitsemän kohdan luokittelusta on hyötyä mis- ja disinformaation tunnistamisessa. Sen on laatinut First Draftin tutkimusjohtaja ja pitkän linjan misinformaatiotutkija Claire Wardle.
1.
Ristiriitainen sisältö
Kun
esimerkiksi otsikko, kuva tai grafiikka eivät vastaa varsinaista
sisältöä.
2.
Väärä konteksti
Kun
aitoa tietoa jaetaan harhaanjohtavalla saatteella, esimerkiksi
sosiaalisessa mediassa.
3.
Manipuloitu sisältö
Kun
aitoa (uutis-)sisältöä tai esimerkiksi valokuvia on muokattu
harhaanjohtamistarkoituksessa.
4.
Satiiri tai parodia
Kun
sisältö saattaa hämätä ja jekuttaa, mutta sitä ei ole tehty
vahingon tuottamiseksi.
5.
Harhaanjohtava sisältö
Kun
informaatiota käytetään harhaanjohtavasti ja tarkoitushakuisesti
jotakin asiaa tai henkilöä vastaan.
6.
Huijarisisältö
Kun
lähteitä (esimerkiksi sitaatteja) on väärennetty.
7.
Väärennetty sisältö
Täysin
sepitettyä sisältöä, jonka tarkoitus on johtaa harhaan ja
vahingoittaa.
Lähde: Claire Wardle / First Draft
2. Misinformaatio löytää aina uudet muodot, kanavat ja vaikutusmetodit.
Sitä mukaa, kun ihmiset siirtyvät käyttämään uusia kommunikoinnin ja viestinnän kanavia, misinformaatio löytää tiensä niihin. Moni on esimerkiksi hylännyt Facebookin ja siirtynyt käyttämään erilaisia viestisovelluksia, kuten Whatsappia. Viestisovelluksissa leviää nykyään valtava määrä harhaanjohtavaa tietoa. Sitä on vaikea kumota ja sen alkuperää on usein mahdoton jäljittää, koska viestisovelluksista ei pysty etsimään asioita samaan tapaan kuin internetistä tai sosiaalisesta mediasta.
Väärän tiedon tuottajien taktiikat muuttuvat koko ajan hienovaraisemmiksi ja monipuolisemmiksi. He ottavat käyttöön uusia teknologioita ensimmäisten joukossa. Sitä mukaa kun opimme varomaan tietynlaisia viestejä, disinformaation ja propagandan levittäjät keksivät uusia tapoja huijata meitä.
Luotettavan tiedon parissa työskentelevät – kuten toimittajat, tutkijat, faktantarkistajat – tulevat aina askeleen jäljessä. Meidät on tuomittu ikuiseen kilpajuoksuun, mutta muutakaan mahdollisuutta ei ole.
