Related Articles
Tänään 6.02. 2021 vietetään saamaelaisten kansallisuuspäivää. Kun puhutaan talvsodan henagestä, unohtetaa saamelaiset. Heitä tuskin monikaan tulee ajateleeksi. Monipuolisesta tutkimuksesta huolimatta Suomen sotahistorian tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty sotaa vähemmistöjen kokemusten näkökulmasta
Toinen maailmansota puhuttaa vieläkin, yli 70 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Sota-aikaa on ruodittu niin tieteellisessä tutkimuksessa, kouluopetuksessa kuin viihdeteollisuudessakin. Voisi jopa väittää, että toisen maailmansodan kuvaukset ovat piirtyneet ikään kuin osaksi suomalaista identiteettiä; yhä tänäänkin haemme ”talvisodan hengestä” voimaa yhteisille ponnistuksille ja siteeraamme Tuntematonta sotilasta mitä moninaisemmissa tilanteissa.
Monipuolisesta tutkimuksesta huolimatta Suomen sotahistorian tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty sotaa vähemmistöjen kokemusten näkökulmasta. Vasta viime vuosina, sodan kulttuurihistorian ja kokemushistorian tutkimuksen myötä, sotaa on alettu lähestyä tavallisten ihmisten ja etenkin vähemmistöjen kokemuksen kautta. Mitä sota todella merkitsi sen kokeneille ihmisille? Mitä sota merkitsi saamelaisille miehille, jotka kutsuttiin asepalvelukseen puolustamaan kaukaiselta tuntuvaa isänmaataan?
Suomen saamelaiset osallistuivat toiseen maailmansotaan muiden suomalaisten rinnalla saamatta tai vaatimatta erityisasemaa vähemmistön edustajina. Talvisota oli itse asiassa ensimmäinen sota, johon Suomen alueen saamelaiset ovat historiansa aikana osallistuneet. Sodaton historia ei sinänsä näkynyt rintamalla, mutta sotatraumoista selviämiselle sillä oli merkityksensä.
Vaikka saamelaisia sotilaita oli suhteessa koko armeijan vahvuuteen hyvin vähän, ei saamelaisten osuutta toiseen maailmansotaan pidä vähätellä. Saamelaiset menettivät kaatuneidensa ja miinaräjähdyksissä kuolleidensa lisäksi lähes koko omaisuutensa, kun saksalaiset hävittivät koko pohjoisimman Suomen Lapin sodan aikana. Toisen maailmansodan aikaa pidetään yhtenä merkittävimmistä murroskohdista saamelaiskulttuurissa. Sen aikana saamelaiset joutuivat läheisempään kosketuksiin muiden kulttuurien kanssa; sotarintamilla miehet saivat kosketuksen suomalaiseen kulttuuriin, kotirintamalla puolestaan saksalaiseen, kun Lapissa oleskelevat saksalaiset toivat omia vaikutteitaan myös saamelaiskulttuuriin.
Evakkoaikana Pohjanmaalla lähes koko saamenkansa joutui tekemisiin suomalaisten kanssa, eikä kulttuurisilta yhteentörmäyksiltä voitu välttyä. Evakkoajan suurin merkitys saamelaisille lienee kuitenkin uudenlaisen yhteyden syntyminen eri saamelaisryhmien välille. Vasta kaukana tutuista kotimaisemista saamelaiset ymmärsivät todella olevansa samaa kansaa paikallisista eroista huolimatta. Suomen ensimmäinen saamelainen yhdistys, Samii Litto, perustettiin keväällä 1945 evakossa Alavieskassa.
Saamelaiset tunsivat rintamilla luonnollista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta toisia saamelaisia kohtaan ja halusivat joukkueisiin, joissa oli muitakin saamelaisia. Yhteenkuuluvaisuuden tunnetta vahvisti toisten sotilaiden, erityisesti esimiesten, antama arvostus saamelaisten erityistaidoille.
Saamelaisten erämiestaitoja arvostettiin ja myös käytettiin hyväksi sotatoimissa. Erityisesti suunnistus- ja ampumistaidot sekä selviytyminen pohjoisen luonnon ankarissa olosuhteissa nostetaan useissa sotamuistelmissa esiin nimenomaa saamelaisuuteen liittyvinä erityistaitoina. Suomen armeijan virallisissa sotapäiväkirjoissa merkinnät saamelaisista ovat tyypillisimmillään merkintöjä lomalle lähdöistä, lomalta paluista, haavoittumisista tai hirvi- ja kalapartioihin osallistumisesta. Sotapäiväkirjoissa saamelaisuutta ei erikseen mainita tai korosteta; saamelaiset sotilaat näyttäytyvät niiden valossa sotilaina sotilaiden joukossa.
Sotapäiväkirjat ja muistelmat antavat saamelaisista kuvan toisaalta tavallisina, tunnollisina sotilaina, toisaalta erätaitojensa ja luonnontuntemuksensa vuoksi arvostettuina erityismiehinä. Saamelaisuus ilmeni sotarintamilla monin tavoin: erätaitoina, venemiestaitoina, poronhoitotaitoina, sitkeytenä ja tietynlaisena kohtaloon tyytymisenä, mutta myös erilaisuuden kokemisena. Saamelaisille itselleen saamelaisuus näyttää olleen merkittävä tekijä sotakokemuksissa. Niin erätaidot kuin ampumistaidotkin liitetään usein juuri saamelaisen taustan tuomiksi taidoiksi.
Kirjoittaja:
Pauliina Lahtinen
Kuva: SA-kuva
