Related Articles
Gottfrid Strömbergin kehittämät sähkökoneet nostivat alkujaan neljän miehen konepajan Suomen merkittävimpien teollisuusyritysten joukkoon ja sähköteknisen teollisuuden tiennäyttäjäksi.
Oy Strömberg Ab sai alkunsa Berliinissä sähkötekniikkaa opiskelleen Gottfried Stömbergi vuonna 1889 Helsinkiin perustamasta Gottfr. Strömbergin sähköliikkeestä, josta tuli Ab Gottfr. Strömberg Oy -niminen osakeyhtiö vuonna 1909. Myöhemmin nimi muuttui vielä lyhyempään muotoon Oy Strömberg Ab. Fuusion seurauksena vuonna 1983 yrityksen nimi muuttui muotoon Kymi-Strömberg Oy ja edelleen vuonna 1988 ABB Strömberg ja viime vuosina puhtaasti ABB:n Suomen yksikkö.
ABB on jatkanut Suomessa menestyksekkäästi Strömbergin jalanjäljissä vuodesta 1988: johtavan globaalin sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymän voima on huipputeknologiassa, globaalissa jalanjäljessä ja vahvoissa paikallisissa juurissa.
Sähkötekniikan uranuurtaja: Gottfrid Strömberg
Axel
Gottfrid Strömberg syntyi Utajärvellä, Muhoksen Pitäjässä Oulun
läänissä vuonna 1863, jolloin kodeissa ei tunnettu sähkövaloa.
Gottfrid kiinnostui sähkötekniikasta jo koulupoikana ja
valmisti vuonna 1880 Suomen ensimmäisen tasavirtakoneen. Hän
valmistui Polyteknillisestä Opistosta vuonna 1885. Sähkötekniikkaan
hän perehtyi Berliinin kuninkaallisessa teknisessä korkeakoulussa
ja Hannoverin teknisessä korkeakoulussa.
Gottfried toimi opettajana
1887 Gottfrid Strömbergistä tuli Suomen ensimmäinen sähkötekniikan opettaja. Ensimmäiset sähkötekniikan professorit olivat hänen oppilaitaan.
Gottfrid
Strömberg ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi vuonna 1889
toimittamalla Helsingin maistraattiin elinkeinoilmoituksen.
”Saanen
nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja
harjoittaa sähköliiketta…” Ote Strömbergin
elinkeinoilmoituksesta. Uuden yhtiön tunnuslause oli ”Hyvä työ
ja parhaat raaka-aineet”.
Strömbergin suunnittelemat
sähkökoneet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja
kansainvälisissä näyttelyissä. Hän toimi yhtiön
toimitusjohtajana aina vuoteen 1919 ja hallituksen puheenjohtajana ja
jäsenenä kuolemaansa saakka.
Vaasan Romppa
Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Strömberg osallistui Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin.
Vaasan yksikön tuotanto pääsi käyntiin välittömästi sotien jälkeen 1945. Tuotantoyksiköt rakennettiin ns. Strömberg Parkin alueelle. Alueelle rakennettiin vuosina 1941–48 konetehdas, moottoritehdas ja kontaktoritehdas. Seuraavassa vaiheessa Parkin alueelle rakennettiin 1950–1956 muuntajatehtaat, liesitehdas ja korkeajännitelaboratorio. Vaasan tehtailla työskenteli parhaimmillaan 5 000 Strömbergin työntekijää.
Suomalaisille kotitalouksille Strömberg tulikin tutuksi ennen kaikkea sähköliesistä, joiden tuotantoa varten perustettiin Vaasaan vuonna 1955 oma liesitehdas.
Fuusioita
1980-luku
Kymi-Kymmenen ja Strömberg fuusioituivat 1983 ja nimeksi tuli Kymi-Strömberg. Strömberg siirtyi Asealle 1986. Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle.
1988
ABB-yhtymä syntyi kun Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri yhdistivät sähkötekniset liiketoimintansa. Sen suomalainen tytäryhtiö on ABB Oy, jonka ydin on Strömberg. Kolmessa vuodessa suomalaisten ABB-yhtiöiden vienti yli kaksinkertaistu
Romppa oli kokonaisten sukujen kaikien jäsenten työpaikka.
Lähteet ABB ja Wikipedia
Tutki lisää:
https://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/kaikki-tiet-johtavat-rompalle.html#f663f892
