Lumikeijujen siveltimen jälki
Tieteellinen selitys lumikiteille on niin tylsä että sitä ei pitäisi edes julkaista. Mieluimmin uskoo että luonon lumi- ja kidetaide on keijujen tekemää.
Lumikiteet kiehtovat ehkä juuri sen vuoksi että kahta samanlaista ei löydy. Ne muistuttavat milloin salaperäisiä outoja mikrotason eläimiä tai mustekalaa, milloin saniaisia, joskus vain kiehtovat omana itsenään.
Tärkeintä pakkasten tekemissä lumikiteaissä on kuitenkin niiden löytämisessä ja etsimisessä. Kenellä on silmää ja sydäntä, hän löytää luonnon kauneuden ja osaa nauttia siitä.
Tylsä selitys
Lumikiteet ovat tyypillisesti kuusisakaraisia. Ne muodostuvat vesimolekyyleistä, joissa happiatomit sijaitsevat rengasmaisen kuusikulmion kulmissa. Malli kertautuu sarjoina, ja kuusikulmaisuuden vuoksi pintojen ja kasvusuunnan välille muodostuu aina joko 60 tai 120 asteen suuruinen kulma.
Jokainen lumikide on erilainen. Erot johtuvat molekyylitason seikoista. Niiden jopa kvadriljoonasta vesimolekyylistä joka 5000. sisältää tavallisesta poikkeavan vetyatomin.
Kuva: Johan Hagström