Related Articles
Entinen Vasabladetin toimittaja Anna-Lisa Sahlström on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan nimeltä ”Mordet på kören”. Kirja kertoo vaasalaisen Svea Staaf-Niemisen ja hänen miehensä Eino Niemisen tarinan.
Eino Nieminen on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan miehenä, jonka lapuanliike pieksi ja jonka housut lapualaiset riisuivat Vaasan kaupungintalon edessä kesäkuun 4 päivänä 1930 Työn Äänen oikeudenkäynnin yhteydessä. Lapualaiset olivat murskanneet lehden painokoneet. Nieminen ja hänen vaimonsa Svea pakenivat polittista vainoa Neuvostoliittoon 1930.
Pakoon Neuvostoliittoon
Eino Nieminen pakeni lapualaisräyhääjien väkivaltaa Merenkurkun yliset Ruotsin puolelle ja edelleen Tukholmaan ja sitä kautta Neuvostoliittoon. Vaimo tuli myöhemminn perässä.
Eino ja Svea asettuivat Petroskoihin, jossa Nieminen alkoi pian sairastella, mahdollisesti lapualaisten pahoinpitelyn jättämien vammojen vuoksi. Hän kuoli leningradilaisessa sairaalassa keuhkotauatiin joulukuussa 1933.
Hänen leskensä vangittiin Stalinin vainoissa, ja hän joutui karkoitetuksi Siperiaan. Vapauaduttuaan pakkoleirilta Svea toimi apulaisen tehtävissä Moskovan yliopiston biologisella osastolla. Suomeen Svea palsasi 81 vuotiaana vuonna 1983. Staaf-Nieminen kuoli Porissa vuonna 1994.
Folke Nieminen
Svean mukana muutti hänen poikansa Folke, (1931- 2010) Folke oli kuvataiteilija ja neuvostoaikana mm. Karjalan Taiteilijaliiton puheenjohtaja ja virallinen kansantaiteilija. Hän oli yksi Karjalan huomattavimmista taidemaalareista. Hän maalasi paljon mutokuvia ja asetelmia. Folke valmistui vuonna 1957 Leningradin Muhinan taideteollisesta korkeakoulusta ja palasi Petroskoihin. Niemisen luovin kausi Neuvostoliitossa ajoittui 1960-1980-luvuille.
Nieminen ja Työn Ääini
Lapuan liikkeen miehet tunkeutuivat 28. maaliskuuta 1930 Työn Äänen kirjapainoon Vaasasa ja rikkoivat kangin molemmat latomakoneet sekä kaikki kolme painokonetta. Oikeudenkäynti asiasta järjestettiin 4. kesäkuuta 1930 Vaasan kaupungintalolla.
Oikeudenkäynti alkoi kello 13.00 ja se kesti koko iltapäivän. Väliaika alkoi kello 16.00, jolloin istuntosalin eteisessä puhkesivat levottomuudet. Oikeudessa todistanut faktori Nieminen riitaantui lapualaisaktivistien kanssa, jolloin nämä alkoivat syyttää häntä SKP:n organisaattoriksi ja punaupseeriksi.
Lopulta häntä kirottiin ”ryssän ruplilta haisevaksi saatanaksi” Hänet vedettiin oikeusistunnon päätteeksi istuntosalin eteisestä kadulle, jossa hänet hakattiin pahoin ja riisuttiin valokuvaajien edessä alushoususilleen.
Tapahtumasta otettu valokuva tunnetaan nimellä ”Riisuminen”.
Lehtikuvaaja Paavo Poutainaen yllytti pahoinpitelijöitä ja otti tapahtumasta kuuluisat valokuvat. Väkivaltaa sai kokea myös kirjapainoa oikeudessa edustanut asianajaja Asser Salo, joka kyyditettiin Lapuan kautta Viitasaarelle ja oli tulla lynkatuksi.
Väkivaltaa sai kokea myös kolme muuta kommunistia,
Flanellihousujen pala oli initaatiomerkki
Niemisen revityt flaneattihousut siis anastettiin. Matti Kuusen muistelmien mukaan niistä leikattuja flanellinpaloja käytettiin myöhemmin Akataeemisen Karjala Seuran seremoniassa, jossa ne kiinnitettiin uusien kokelaiden rintapieliin.
Olga ja Nieminen
Eino Nieminen asuin Vöyrinkaupungilla samassa pihapiirissä kuin isöäinini Olga ja isoisäni Edvin Parkkari. Sukutarinan mukaan Nieminen pakeni kotiinsa ja haki liiteristä kevytrakenteisen kanootin, jonka hän kantoi Kotirannan kaislikkoon. Nieminen pyysi että isoäitini toimittaisi hänelle ruokaa ja kertomaan piilopaikasta etappimiehille.
Iltasella perheen tytär Maila lähti viemään Niemiselle keittoa hinkillä. Tammikaivon kohdalla hänet pysäytetiin ja kysyttiin että millä matkalla tyttö on. Maila kertoi opastauksen mukaan että hän on viemässä ruokaa isälleen joka kunnostaa venettä. Pidättäjät olivat kohteliaita kauniille työläistytölle ja antoivat hänen jatkaa matkaansa.
Isoäiäti
Isoäitini asui yhteisössä, jonka kaikki jäsenet olivat vasemmistolaisia ja hän tunsi hyvin ns. etäppireitin Ruotsiin. Se ei ollut mikään salaisuus, sillä samassa pihapiirissa asuin miehiä, jotka toimivat ns. etappimiehinä että myös salakuljetajina.
Saman sukutarinan mukaan Svea Staaf oli yksi Vaasan kauneimmista naisista.
