Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Reimarissa Vaasassa nuoriso-ohjaajana toimiva Svetlana Sivil on maahanmuuttaja. Sivil julkaisi eilen 19.11.09 Helsingin Sanomien yleisönosastossa kirjoituksen, missä hän tarkastelee maahanmuuttoa maahanmuuttajan näkökiulmasta.
Viime aikoina suomalaisessa mediassa on käyty vilkas keskustelu maahanmuuttajista, heidän tilanteestaan ja heihin liittyvistä ongelmista (siis tietenkin maahanmuuttoon liittyy ongelmia, minäkin sen tajuan!).
Keskustelu on tärkeää ja sitä on mielenkiintoista seurata, mutta jotenkin tuntuu,että siitä puuttuu maahanmuuttajien ja heidän kanssa työskentelevien ääni. Koska olen molemmat, päätin kertoa asiasta omasta näkökulmastani. Joskus tuntuu, että ulkotaustaisista on tullut (tai on tehty) koko kansan pelon ja vihan lähde.
He kun tulevat tänne vain elämään suomalaisten rahoilla, uhkamaan vanhaa suomalaista kulttuuria, viemään työpaikkoja ja naisia, tuovat tänne huumeita, aidsia ja rikollisuutta. Ulkomaalaisia ja sen vuoksi ulkopuolisia on helppo syyttää kaikista ongelmista.
Esimerkiksi huonosta työllisyystilanteesta – ihan kuin maahanmuuttajat olisivat tämän taantuman aiheuttaneet! Maahanmuuttajistako tämä finanssikriisi johtuu? Maahanmuuttajatko potkivat ihmisiä pihalle?
Maahanmuuttajiin on helppo suhtautua negatiivisesti – niin kuin kaikkeen muuhunkin poikkeavaan. Ymmärrän hyvin, miltä ”perus suomalaisesta” tuntuu, kun hän näkee hunnutetun somalinaisen viiden lapsensa kanssa, tai lauman kurdipoikia keskustassa, tai minihameisen venakon. Ymmärrän, että monilla ensimmäinen ajatus on luonnollisesti ”voi hitsi, miks noi ei voi olla niin kuin me?”. Ymmärrän, mutten voi hyväksyä.
Sanotaan, että ”elintasopakolaiset” tulvii Suomeen koko ajan (siis tulva tarkoittaa vain 4000 hakemusta vuodessa, josta hyväksytään todella pieni osa, mutta sitä ei yleensä mainita). Olen pitkään ihmetellyt sitä yleistä ”elintasopakolainen” ja ”turvapaikkaturisti” käsitettä – tuntuu, että näin ajattelevat ihmiset eivät ole ikinä edes puhuneet kenenkään maahanmuuttajan kanssa. Olen lukenut jostain, että Afrikasta lähteneistä pakolaisista vain murto-osa (en muista lukua, mutta kyse oli ihan muutamasta prosentista) pääsee Eurooppaan asti.
Muut kuolevat matkalla. Kysyisin vaan että uskooko joku OIKEASTI, että nämä ihmiset jättävät kotinsa ja kaiken omaisuutensa, uhraavat elämänsä ja seilaavat kalastajaveneessä valtameren yli vain käyttääkseen hyväksi Suomen sosiaaliturvaa? Uskooko joku, että ihminen pakenee omasta kotimaastaan, koska haluaa saada ne 400 euroa kuukaudessa?
Että kylmä ja pieni Suomi on niin luvattu maa? Tai että maahanmuuttajien ongelmat (kuten työttömyys ja rikollisuus) ovat jotenkin geneettisiä? No kai joku siihen uskoo – koska silloin on helpompi olla ”maahanmuuttajakriittinen”.
En ole sinisilmäinen – meillä kenttätyöntekijöillä ei ole vaaraa siihen, mehän näiden ongelmien kanssa taistelemme päivittäin. Olen omassa työssäni nähnyt ja kokenut kaikenlaista, todella pahoja tilanteita, mutta myös upeita selviytymistarinoita. Olen ollut vihainen ja turhautunut – ylpeä ja onnellinen.
Tunnen maahanmuuttajapoikia, jotka ovat olleet kymmeniä kertoja putkassa ja maahanmuuttajanuoria, jotka opiskelevat lukiossa, hoitavat koko perheen asioita ja tekevät iltatöitä. Nuoria, jotka ovat ylpeitä omista juuristaan, nuoria jotka eivät hyväksy mitään suomalaista ja nuoria jotka hylkäsivät oman kulttuurinsa tullakseen suomalaisiksi.
Maahanmuuttajanuoret ovat erilaisia, ja heidän ongelmat ovat erilaisia – niin kun ovat suomalaisetkin.
Maahanmuuttajien ongelmista saa puhua – niistä on pakko puhua.
Sinisilmä
Svetlana (Lana) Sivil
Nuoriso-ohjaaja – maahanmuuttajanuoriso-työ
Ungdomsledare – Ungdomsarbete med invandrarundomar
Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Reimari
Ungdoms informations- och rådgivningspunkt Reimari