Sairaalan kohtalo ratkeamassa
Keskiviikkona (7.11) odotetaan perustuslakivaliokunnan kantaa terveydenhoitolakiin, joka pitää sisällään Vaasan keskussairaalan kohtalon. Mielenkiinnolla odotan, minkä painoarvon kielikysymys saa perustuslakivaliokunnassa.
Lain perusteluissa todetaan aivan oikein, että perustuslain 122. pykälän mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään.
Tämä kohta lupaa Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikon väelle palvelut omalla äidinkielellään. Se tarkoittaa sitä, että palvelut saadaan suomella ja aidolla suomenruotsilla, ei ontuvalla kouluruotsilla.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Nimittäin samaisissa perusteluissa sanotaan, että lainsäätäjällä, siis eduskunnalla ei ole velvollisuutta valita eri ratkaisuvaihtoehdoista yhden perusoikeuden näkökulmasta parasta ratkaisumallia. Eli Vaasan osalta kielikysymystä ei tarvitsisikaan pitää tärkeänä asiana.
Ajatus laajan päivystyksen siirtämisestä Seinäjoelle lienee saanut alkunsa juuri tästä laintulkinnasta. Suomi on kuitenkin virallisesti kaksikielinen maa. Jos Vaasasta viedään laaja päivystys, on Seinäjoesta tehtävä kaksikielinen kaupunki kaksikielisine hallintoineen, kaikilla tasoilla.
Mutta vielä kummallisemmaksi ja sekavammaksi asian tekee se, että edelleenkin samoissa perusteluissa viitataan perustuslakivaliokunnan lausuntoon vuodelta 2014. Tuosta lausunnosta ei kuitenkaan löydy kannanottoja, jotka tukisivat hallituksen esityksessä valittua linjaa.
Sen sijaan valiokunta linjasi tuolloin, että vaihtoehdoista valitaan se, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet.
Nyt on pakko kysyä, mitä hallitus ja ministeri Rehula oikein tarkoittavat? Onko kielikysymys tärkeä asia vai eikö se ole tärkeä asia? Miten hallitus tulkitsee omat perustelunsa? Minä en pysty enää perässä.
Jos hallitus viitaa kinttaalla 90 000:n ruotsinkielisen oikeuksille ja siirtää kylmästi täydenpalvelun päivystyksen pois Vaasasta, tulee muitakin kuin kieliongelmia. Silloin Vaasasta lähtevät täysnukutuksessa tehtävät kirurgiset leikkaukset.
Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että Vaasaan ei saada kirurgeja töihin, koska ei ole anestesiaa. Tämä johtaa siihen, että ei ole synnytyksiä, koska keisarinleikkauksia ei pystytä tekemään, tämä vie puolestaan mukanaan naistentautien hoidon ja lastenlääkärit.
Ministeri Rehula sanoi, että kyllä Vaasassa tulee olemaan kirurgeja muutamia keisarinleikkauksia varten. Hänen mukaansa kirurgeille keksitään mielekästä tekemistä niiksi ajoiksi, jolloin keisarinleikkauksia ei ole. Hän ei kuitenkaan kertonut, mitä kirurgit tekisivät ilman anestesiaa.
Asia ei todellakaan ole ainoastaan kielikysymys, kysymys on koko Rannikko-Pohjanmaan sairaalapalveluista.
MARIA TOLPPANEN (sd.)
kansanedustaja
Vaasa