Related Articles
Puumiljöistä kunnan uusi myyntivaltti?
Olisiko Vaasalla oppimista?
Vaasan yliopiston uusi puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen kannustaa kuntia miettimään, miten puurakentaminen voisi edistää niiden kilpailukykyä.
– Puurakentamisen tai laajemmin metsäsektorin menestys ei koske ainoastaan yrityksiä, vaan esimerkiksi kunnille puumiljöiden tietoinen aikaansaaminen kaavoituksen keinoin voi tulevaisuudessa olla merkittävä tekijä asuinviihtyisyyden lisäämisessä ja alueiden välisessä kilpailussa menestymisessä, Lähtinen sanoo.
Puurakentamisella on myös positiivisia vaikutuksia aluetalouteen puutuotteiden uusien markkinamahdollisuuksien myötä aina yksityismetsätaloudesta puutuotteiden jatkojalostukseen ja erilaisten palveluiden tarjontaan. Kotimaisten markkinoiden lisäksi puurakentamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön perustuva kaupunkialueiden toteutus voi Lähtisen mukaan tarjota kotimaisille alan yrityksille merkittäviä vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Lähtinen puhuu perjantaina iltapäivällä Puurakentamisen kasvun lähteet -seminaarissa Seinäjoella, jonka järjestäjiä ovat Suomen metsäkeskus, Vaasan yliopisto, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ja Seinäjoen yliopistokeskus.
Lähtisen viisivuotinen professuuri Vaasan yliopistossa on osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoimaa Epanet-tutkimusverkostoa. Professorin toimipaikka on Seinäjoella. Uuden professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Metsäsäätiö, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan kaupungit sekä Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat Lakea, Teak, Kotasen Puutyö, Simons Element, Kannustalo, Insinööritoimisto Savela ja Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman.
Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, joka käsittää esimerkiksi uusien asiakaslähtöisten konseptien kehittämistä erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja.
– Tavoitteeni on tehdä tutkimusta, jonka avulla luodaan uudenlaisten tuote- ja palvelukokonaisuuksien kautta liiketoimintamahdollisuuksia koko puurakentamisen arvoverkoston yrityksille. Tutkimuksessa tarkastellaan kotimaan markkinoilla olevia mahdollisuuksia, mutta otetaan aktiivisesti huomioon myös vientipotentiaalin kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet, sanoo tänä syksynä professorina aloittanut Lähtinen.
Asukkaiden toiveet synnyttävät ideoita
Puurakentamisen prosessien toiminnan tarkastelemisen lisäksi Lähtisen mukaan on tärkeä löytää vastauksia myös siihen, mitä ihmiset kaipaavat rakennusten käytöltä ja asumiselta. Miten puulla voidaan tuoda jotain uutta heidän kokemusmaailmaansa? Etsimällä vastauksia tähän kysymykseen voidaan saada myös ideoita kokonaan uusista tuote-palvelukokonaisuuksista.
Lähtinen painottaa, että kysymys ei ole vain puurakennuksista, vaan myös ympäristön rakentamisesta, puurakennukseen sopivista sisustusratkaisuista, rakennusten ylläpidosta ja koko puurakentamisen verkostoista.
Suomessa on vahvat perinteet puun käytössä esimerkiksi omakotitalorakentamisessa, mutta puukerrostaloja haluttaisiin lisää. Lähtisen mukaan puu sopii materiaaliksi myös julkiseen rakentamiseen.
– Tärkeintä on, että puurakentamiseen löydettäisiin innovatiivisia rakentamisen ratkaisuja, jotka olisivat samanaikaisesti kustannustehokkaita ja joissa puu pääsisi parhaiten oikeuksiinsa tarjoten rakennusten käyttäjille kokonaan uudenlaisia hyötyjä ja elämyksiä. Rakentamisessa tulisi myös miettiä hyviä hybridiratkaisuja siten, että eri materiaalien parhaat ominaisuudet saataisiin kulloistenkin tarpeiden mukaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.
