Related Articles
Kaikilla kunnilla on visionsa
-Kaikilla kunnilla on tänään visio.. Niin on Vaasallakin. Se on valtuuston kiinnilyömä näkemys siitä millainen Vaasa on vuonna 2015, sanoo kaupungin kehitysjohtaja Jorma J. Pitkämäki.
-Itse asiassa kaikki kehittäminen lähtee visioista. Meillä Vaasassa visiot ymmärretään tavoitetilaksi mihin pyritään. Voidaan myös puhua innovoinnista. Se on asioiden näkemistä uudella tavalla. Tämän jälkeen tulee analyysivaihe, jolloin näitä tavoitetiloja peilataan reaalimaailmaa vastaan. Tätä kutsutaan suunnitteluksi, selittää Pitkämäki Vaasan kehitystrategioita.
Vaasa 2015
Pitkämäki puhuu mielellään Vaasan kehityssuunnitelmasta vuoteen 2015 saakka.
-Vuonna 2015 Vaasan pitäisi olla 65 000 asukaan kaupunki, joka on laajentunut lähes joka suuntaan mutta erityisesti Kokkolan suuntaan. Tuossa tulevaisuuden Vaasassa asumisväljyys on noussut nykyisestä 35 neliöstä per asukas tanskalais.-ruotsalaiselle tasolle eli yli 60 neliöön.
-Tämä edellyttää n. 10 000 uuden asunnon rakentamista, Kun tähän lisätään n. 8000 uutta asukasta, jotka asuvat 4000:ssa uudessa asunnossa, on uusien asuntojen tarve n. 14-15.000 summaa Pitkämäki.
Mistä näille asunnoille tontit?
-Juuri tätä työtä temme parhaillaan. Näitä asuinalueita ovat Purola, Mustikkamaa, Suvilahti, Metsäkallio, Böle, Sundom, Vaskiluoato, Gerby, Västervik, Höstvesi ja osittain Palosaar sekä Ravirata. Tämän lisäksi tarvitaan tiivistysrakentamista koko kaupungin alueella.
Pitkämäki ei ota kantaa kuntaliitokseen vaan torjuu asiaa koskevan kysymyksen diplomaattisesti siirtymällä tekeillä olevaan yleiskaavaan.
-Sen tiimoilta on vaaslaisten mielipiteitä tulevasta kyselty kuudessa ei yleisötilaisuudessa. Olemme saanet arvokasta tietoa kaupunkilaisten mielipiteistä.
-Ensi vuoden aikana aloitettavassa yleiskaavatyössä tulevat olemaan kaikki ne suuret hankkeet. joista nyt keskustellaan ja paljon muuta.
Kun Pitkämäeltä kysyy tarkennuksia, nousevat autot etualalle.
-Olemassa olevat suunnitelmat lähtevät siitä, että tulevaisuudessa jokaisella perheellä on yksi tai kaksi autoa. Meidän on entistäkin tarkemmin katsottava mihin autopaikat sijoitetaan. Lähtökohtana ei ole kuitenkaan tehokkuus, vaan sellainen kaupunkirakenne joka toimii.
-En esimerkiksi vastusta Radisson-Wasa Galleria korttelin rakentamista mutta katson että autopaikkojen ratkaiseminen tulee olemaan keskeinen kysymys ko.koarttelin raekentamaisessa.
Entistäkin uljaampi Vaasa
Jorma J. Pitkämäen mukaan suunnitelmissa on uusi entistäkin uljaampi Vaasa mutta se edellyttää että kaksi perusasiaa ovat kunnossa.
-Työpaikkojen määarän täytyy kasvaa samoin asukaspohjan. Muutoin kehitykselle ei löydy rahoittajia.
Pitkämäen mukaan Vaasassa eletään nyt aivan uudenlaisessa tilanteessa. Nyt on syntynyt aikisemmin tuntematon ydessätekemisen kulttuuri.
-Tietyt foorumit, kuten Vaasan liikekesakusta ry ja eräät muut. ovat yhdistäneet erilaiset toimijat ja myös yhteys kaupunkiin toimii nyt paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Tästä on hyvä esimerkki torin alla sijaitseva parkkiluola, jona on yhteaistyön tulos.
-Vielä 6o-luvulla ei tällaista olisi voitu edes ajatella. Ajatus parkkiluolasta torin alla ja Vapaudenpatsaan alta kaivaminen olisi ollut tuhoon tuomittu ajatus jo pelkkänä visionakin, sanoo Pitkämäki.
Maan alle ja päälle
Pitkämäen mukaan suunnitteilla olevat tornitalot sopivat hyvin Vaasan kaupunkikuvaan mutta niiden toteuttamaisen edellytys on se, että ratkaistaan autojen sijoittaminen kaikkia tyydyttävällä tavalla.
-Kaupungin kehittämisen kannalta on selvää, että kaupunmkirakentamista tulee kehittää sekä maan päällä että maan alla. Yhä useammassa isommassa kaupungissa on siirrytty myös maan alle. Vaasassa tämä voisi tarkoittaa vaikkapa maanalaista rekentamista ja liiketoimintaa Vaasanpuistikon alla, visio Pitkämäki.
