Kun järki tekee lakon, puolue auttaa
Kepulainen peruspalveluministeri Juha Rehula tuli Vaasan sote-seminaariin kuuntelemaan rannikkopohjalaisia – niin luultiin.
Arvoton näytelmä osoitti, että tullaan kuulemaan, muttei kuunnella. Mikään yllätys tämän ei toki pitäisi olla, kun tiedetään, että Rehulan tehtävä on pakottaa oman puolueensa edun mukainen malli läpi, vaikka sitten tiuskimalla.
Pakko ajatella, eikö tällä alttarilla paina Rannikko-Pohjanmaan kepulaisten onni mitään? Ilmeisesti ministerille on kerrottu, ettei ole toivoakaan, että heitä olisi Vaasan seudulla. Sanon, että tällä menolla ei myöskään tule!
Suomen hallitus vaatii laajemminkin, että kilpailutuksen on toteuduttava selkeitä sääntöjä noudattaen. Mitäkö tarkoitan?
Jos hallitus noudattaisi hyvää kansainvälistä valintatapaa, ratkaistaisiin laajan päivystyksen sairaalat kuten tarjouskilpailut. Jokaisen sairaalan laatukriteerit pantaisiin samalle viivalle.
Sairaalat saisivat kilpailla tehokkuudessa, potilasturvallisuudessa, eri alojen ammattitaidossa, infektiovähyydessä, sijainnissa ja niin edelleen, unohtamatta potilasturvan perustaa – kielitaitoa.
Rehulan on pakotettava poliittinen tahto läpi koska asiaperusteet ”toimivat väärin”.
Hän kyllä tiukkasi mihin täällä pyritään, mutta sulki heti korvansa, kun vastattiin. Hän ei halunnut kuunnella, että Vaasan keskussairaala on hoidon laadussa sijalla 3 koko valtakunnassa.
Operaatioiden infektioriski on puolet Seinäjoen vastaavasta. Tämä seikka yhdessä potilaiden ymmärtämisen kanssa on ratkaisevaa kenelle tahansa – paitsi Rehulalle.
Vaasan ja Seinäjoen välillä on merkittävä asenne-ero. Vaasa tahtoo – hoidon laadulla, etäisyyksillä, kielellä ym. perustellen – myös laajan päivystyksen kuten Pori ja Seinäjoki. Kilpailijoita ei väheksytä, annetaan tilastojen todistaa.
Seinäjoen lähtökohta taas on, että Vaasalle ei saa antaa. Asiaperustelujen puuttuessa huudetaan kepu ja Rehula apuun.
Kirjoittaja on saavuttanut iän, jossa terveyspalvelut alkavat enenevästi olla elämän tai kuoleman kysymys. En halua, että poliitikot leikkivät ainoallani.
Inhimillisyyden nimessä pitäisi myös poliitikoilta vaatia Hippokrateen vala. Elämää tulee puolustaa silloinkin, kun potilas kuuluu väärän puolueen maakuntaan.
Olisiko parempi, että jokaisella puolueella olisi oma laajan päivystyksen sairaala? Hullumpaa eriseuraisuutta en tähän keksi.
KALLE LANAMÄKI
Vaasa