Olin 10-12 vuotias kun äitini sisko vei minut ensimmäistä kertaa seurakunnan Päivärantaan Sundomissa. Matka tapahtui Böljanilla Kalarannasta. Aluksessa oli oikea rahastaja, joka keräsi matkalippujen hinnan nahkaiseen laukkuunsa.
Kesäinen sunnuntai Päivärannassa oli täynnä aurinkoa, lasten leikkejä ja naurua. Erityisesti on jäänyt mieleen kiihkeät lentopallo-ottelut Päivärannan hyvin hoidetulla kentällä. Vuosi lienee ollut 1955.
Päivärantaa ympäröi upeat marjamaat. Marjaan lähdettiin suurella joukolla. Retken jälkeen maistui puolukka-kauraryynisekoitus tai mustikkamaito.
Kävin Päivärannassa uudelleen tällä viikolla. Tyrmistys oli täydellinen. Pihan ennenniin hieno lentopallokenttä oli nurmettunut, itse päärakennus huokaili vaivojansa ja saunan ovi repsotti auki. Laituri oli katkennut ja vajonnut puoliksi Sundomin lahteen. Rappio merkit ovat ilmeiset.
Täysin käsittämätöntä, että upealla paikalla oleva kesänviettopaikka on annettu rappioitua.
Onko kysymys välinpitämättömyydestä vai perisuomalaisesta kateudesta? Omistajaosapuolet eivät saa jalkojaan saman pöydän alle? Tai sitten jompikumpi osapuolista pelkää että toinen nostaa jalat pöydälle.
Tietysti kysymyksessä saattaa olla myös kulttuurimuutos. Ihmisillä alkaa olla omat huvilat ja perheet eivät enää juuri yhdessä vietä kesäpäiviä sen jälkeen kun lapset ovat täyttäneet kymmenen vuotta. Eikä seurakuntakaan enää kiinnosta. Paikka on kuitenkin upea ja on häpeä että sitä ei ole hoidettu.
Pari puhelinsoittoa
Pari puhelinsoittoa ja viimein päädyin Pertti Mandelliin. Mandell on toinen Päivärannan omistajista, toinen on Vaasan suomalainen seurakunta. Mandell edustaa Vaasan kristillistä yhdistystä. Pertti Mandell huokaa syvään kun kuulee sanan Päiväranta.
-Olemme viime viikolla lähettäneet Vaasan suomalaiselle seurakunnalle kirjeen, missä ehdotamme että yhdistyksemme osallistuu paikan kunnostamiseen 4000 eurolla jos seurakunta osallistuisi 6000 eurolla. Seurakuntaneuvosto kokoontuu elokuussa, joten jotain ehtisi tehdä vielä tänä kesänä jos seurakunnan päätös on myönteinen.
Paikasta voisi kunnostaa seurakunnan ja yhdistyksen virkistyspaikka.
Lähinnä se toimisi marjaretkien kokoontumispaikkana ja siellä voisi olla myös diakoniatyyppistä toimintaa arvioi Mandell. Mandell esittää uuden nimen, Heikki Lamminmäki.
Päivärantatyöryhmä
Lamminmäki on Päiväranta-työryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä on pohtia Päivärannan korjaamista ja toiminnan elvyttämistä.
-On helppo arvata, että yhteisomistuksessa olevan vanhojen rakennusten
kunnostaminen nykyisten määräysten mukaiseen kuntoon ei ole yksinkertainen
asia muotoilee Lamminmäki.
-Kiinteistön rakennukset tarvitsevat nopeaa kunnostusta, muutoin aika tekee tehtävänsä. Mielestäni Päiväranta kannattaa kunnostaa kertomaan jälkipolville entisen ajan
kristillisestä toiminnasta. Omat ensimuistot liittyvät 40 luvun loppupuolen
ja 50 luvun alkuun Joka Poika toiminnasta. Päiväranta oli silloin meidän kesäisten ja kevättalven retkien kohteena, sanoo Lamminmäki.
Päivärantaa läheltä seurannut nimettömäksi jäävä vaasalainen sanoo suoraan, että rappion syynä on Vaasan suomalaisen seurakunnan pelko siitä, että kristillinen yhdistys jotenkin voittaisi jos paikka kunnostetaan. Merkillistä puhetta jos se pitää paikkaansa.