Kuntatalouden realiteetit
Sunnuntai 23.08.2015
Vaasan kaupungin talouden kireä tilanne ei ole uutinen. Tiukkaa on ollut lähes aina.
Ratkaisuja hakiessa on tunnustettava tosiasiat. Ongelman perussyy on käyttötalous. Vaikka kaupungin käyttötaloustulot, verot, valtionavut, tariffit ja maksut, ovat vertailukaupunkeihin verrattuna korkeat, eivät rahat riitä ylisuuriksi paisuneisiin käyttömenoihin.
Kaupungin talouden tasapainottamisen vaikeus on, että saavutettuja etuja ei saisi kyseenalaistaa. Helpoin tapa yrittää tehdä jotakin, on tarpeellistenkin investointien lykkääminen ja sitä virkamiesjohto aina esittää.
Se ei kuitenkaan ratkaise mitään – korkeintaan siirtää ongelmaa eteenpäin. Kaupungin rahat ovat edelleen kiinni sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa ja opetustoimessa. Niissä tehtävillä rakenteellisilla muutoksilla ja tehostamisilla vasta saadaan jotakin aikaan. Sote–ratkaisu voisi johtaa ongelman ytimeen ellei sitäkin täällä tärvätä esimerkiksi kielipoliittisilla tekosyillä.
Viime aikojen investointien puheenaihe on ollut Hietalahden jalkapallokentän uudistaminen. Paikkakunnan menestystekijöihin kuuluvat peruspalvelujen lisäksi kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, ajanvietepalvelut jne. eli kaikki riippuu kaikesta.
Siksi Hietalahden saneeraus on edessä haluttiin tai ei. Nyt sille aika on otollinen.
Laskusuhdanne laskee rakentamiskustannuksia, kaupunki saa lainaa alle 1 prosentin korolla ja tämä investointi ei aiheuta uusia käyttökuluja vaan laskee nykyisiä.
Kaupunki on varannut investointiin 11.5 miljoonaa euroa mukaan lukien valtionosuus noin 750 000 euroa.
Kunnollinen U-muotoinen uusi katsomo saataneen runsaalla 12 miljoonalla eurolla. Jos sitä nyt ei toteuteta, katsomo jää torsoksi. Kuvitelma, että loppuosa tehdään myöhemmin, on naivia. Yhtä naivia on uskoa, että naapurikunnat tulevat rahoitusapuun.
Kaupungin viisaat päättäjät toivottavasti toteuttavat hankkeen kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. Vanha pääkatsomo jääkööt käyttämättömänä Museoviraston mielivallan muistomerkiksi.
Heikki Kouhi
Vaasa