Impressionismin ideana oli vangita vaikutelma eli impressio tietystä hetkestä jättäen epätarkan sommittelun ja yksityiskohdat ensiarvoisiksi. Impressionistit olivat aikansa vallankumouksellisia taiteessa, sillä he hylkäsivät perinteiset säännöt ja tekniikat. Kuvassa säveltäjä Erik Satie ja impressionistista nuottikirjoitusta.
Vaasan Kamarimuusikot:
a French Afternoon Triokonsertti,
Salla Knif, huilu, Timo Jäntti, fagotti, Lily-Marlene Puusepp, harppu. mm. Saint-Saens, Jolivet, Debussy. KUNTSI, la 10.11.2012 klo 15.00
Musiikin tyyli alkoi muuttua voimakkaasti ja moniin suuntiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Musiikin keskus oli Pariisi ja tärkeimmät suuntaukset syntyivät ja kehittyivät siellä.
Ensimmäisenä romantiikan jälkeen syntyi impressionismi, joka kehittyi romantiikan ajan paksujen harmonioiden vastapainoksi korostaen musiikin kepeyttä ja ilmavuutta. Musiikin sointiväri oli ensisijalla perinteisten tonaalisuussääntöjen kustannuksella.
Yksi impressionistisen musiikin innoittajana oli impressionistinen maalaustaide, joka syntyi muutama vuosikymmen aikaisemmin. Tyylin yleisilme on epätarkka ja aaltoileva. Tyylisuunta sai nimensä Claude Monet’n maalauksesta Impression, soleil levant vuodelta 1872.
Impressionismin merkittävin säveltäjä oli Claude Debussy, jonka teos, Syrinx soolohuilulle kuullaan konsertissa. Kaikki kokevat musiikin eri tavalla, mutta usein on mielenkiintoista saada tietää teoksen tarina ennen kappaleen kuulemista. Tästä antiikin myytistä lisää konsertissa.
1900-luvun alku oli huilun, fagotin ja harpun kulta-aikaa. Näille soittimille sävellettiin paljon musiikkia pitkän hiljaisemman kauden jälkeen. Romantiikan ajalla nimittäin näille soittimille ei sävelletty juuri mitään merkittäviä teoksia. Nämä soittimet sopivat hyvin yhteen eri yhdistelmin ja pystyvät loihtimaan värikkään sointimaailman myös yksinä
Petri Judin
petri.judin@pp.inet.fi
Kotisivu: