Related Articles
Vaasan kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöjohto on asettanut tavoitteeksi työssäkäyntialueen suuruisen kunnan. Tämä tapahtui nousukauden huumassa, jota siivitti Paras hanke, mutta nyt maatamme ravistelee lama, jonka pohja ei ole tiedossa, kirjoittaa vaasalainaen kaupunginv altuutettu Heikki Lamminmäkis (Pro Vaasa)
Suomen kuntien velkaantuminen näyttää muodostuvan mittavaksi. Vaasan kaupungin verotulot vähenee merkittävästi. Kaupungin budjetti on kuluvana vuonna pahasti alijäämäinen, ja ensivuonna on edessä todellinen säästöjen vuosi. Eduskunnan ja hallituksen toimenpiteet eivät näytä myöskään tuovan ratkaisuja talouslaman torjuntaan.
Julkista keskustelua käyvät pääsääntöisesti johtavat poliittiset päättäjät. Naapurikunnissa vastustetaan kuntaliitosta ja Vaasalaiset yrittävät erilaisin perusteluin saada lähikunnat ymmärtämään omaa parastaan. Joitain ymmärryksen tapaisia näkemyksiä onkin naapuristosta kuulunut. Viime aikoina on toimintamalliksi esitetty Uumajan mallin käyttöönottoa.
Uumajan mallissa kunnassa toimisi aluelautakuntia kielipohjalta. Mitään tutkittua tietoa ei ole voitu esittää, että kuntaliitoksen myötä uudessa uljaassa kunnassa olisi vahvempi talous ja paremmat palvelut. Ei edes Vaasan yliopistosta ole lääkkeitä löytynyt, vaikka siellä pitäisi olla kuntien hallinnon järjestämisestä korkeinta asiantuntemusta.
Muutama tilastollinen tosia asia kertoo kaiken. Pohjanmaan liiton tilastojen mukaan yli 80 vuotiaiden osuus on eräissä työssäkäyntialueen kunnissa lähes kymmenen prosenttia väestöstä. Vaasa tuskailee omien vanhusten kanssa, vaikka yli 80 vuotiaiden osuus on Vaasassa alle viisi prosenttia.
Kunnallistekniikan nykytaso työssäkäyntialueen kunnissa on sitten aivan oma lukunsa. Sen rakentaminen ja kunnostaminen vastamaan vuonna 2015 uuden Vesilain voimaan astuvia määräyksiä, veisi kaikki investointi rahat ja tuskin nekään riittäisivät, vaan toteuttaminen olisi tehtävä velkarahalla.
Tämän kaiken ja paljon muun päämaksaja olisi ( Vaasan) isäntäkunnan veronmaksajien kontolla. Vaasa joutuisi ilman muuta tarjoamaan saman korkeamman palvelutason kaikissa sosiaali- ja terveystoimen palveluissa työssäkäyntialueen asukkaille, mikä lisäisi kustannuksia huomattavasti nykyisestä. Lisäksi naapurikunnissa aktiiviväestön osuus vähenee ja epäaktiivisen väestön osuus lisääntyy, jolloin huoltosuhde heikkenee.
Vaasalaiset veronmaksajat ovat valinneet kaupunginvaltuutetut hoitamaan Vaasan asioita veronmaksajiensa etujen mukaisesti. Nyt tuntuu siltä kuin monien valtuutettujen ja virkamiesten aika menisi kuntaliitosten yhteistyökuvioiden hiontaan ja niihin liittyvien kahvikekkereihin osallistumiseen. Olen vahvasti sitä mieltä, että kaikki kuntaliitos suunnittelut on syytä Vaasan osalta lopettaa ja keskittyä Vaasan nykyisen kokoisen maa-alueen kehittämiseen.
Perusteluiksi otettakoon kaupunkisuunnittelun esittämät visiot Vaasan kaupungin tulevaisuudenkasvusta, joissa riittää haasteista ja rahanreikiä. Näitä Vaasan veronmaksajilta kerättyjä euroja ei pidä muille jakaa!
Kaiken yllä olevan kumoavat Mustasaaren kunnallispoliitikot. Väittäen että Mustasaari maksaa kaiken. Mm. Vasabladet tänään 26.2. –09 Yleisönosaston kirjoitus.
