Home / Kolumnit / Palosaaren pormestarilla on asiaa

Palosaaren pormestarilla on asiaa

Palosaaren Pormestari Heimo Hokkanen

Präntöö, Lontoo ja Pariisi

On hienoa, että tulin nimitetyksi kesällä oman synnyin alueeni Pormestariksi. Tämä Präntöön Metropoli on aina ollut omaa luokkaansa kaupunginosana. Präntöön pitkä historia on omiaan lisäämään alueemme arvokkuutta.

Ennen kuin Vaasan kaupunki oli edes sijoittunut Klemetsönniemelle, siis nykyiselle paikalleen oli tie raivattu kaupungin ulkosatamaan, joka sijaitsi Brändölandetissa, kuten sitä silloin kutsuttiin. Ensimmäisenä uuden Vaasan kaupunginosana sitä ryhdyttiin kutsumaan etukaupungiksi ja lokakuussa 1856 sai herra lääninarkkitehti Setterberg

tehtäväksi suunnitella sillan Brändölandettiin.

Sen jälkeen on paljon virrannut vettä Palosaaren Sundissa. Monet sukupolvet ovat eläneet tässä ”saaressa”.

Työläiskaupunginosa on muuttunut opiskelijoiden kampusalueeksi ja alueellamme asuu yli 6000 palosaarelaista. Kun paikalla olevat opiskelijat täyttävät oppilaitokset, niin väkimäärä saattaa kohota lähes 10 000 henkeen.

Präntööläiset ovat aina arvostaneet merta ja lähisaaristoa. Oma kaupunginosamme on ollut vehreää ja virkistysalueita on riittänyt monissa eri muodoissa. On uimapaikkoja ja hyviä lenkkeilyreittejä.

Haluamme alueemme kehittyvän, mutta tahdomme pitää myös puistomaisista ranta-alueistamme kiinni. Kaikkea vapaa-ajan alueita ei kannata uhrata rakentamiselle. Mansikkasaari on ollut vuosikymmeniä keskustelunalla. Kun

teollisuus lähti ja jätti jätteensä alueelle on sinne yritetty sovitta jos jonkinlaista toiminta-ajatusta.

On hienoa jos tuokin asia saadaan joskus päiväjärjestykseen ja sinne rakentuu alueen arvolle sopivaa rakennuskantaa. Energiacity Vaasa tarvitsee historialliseen saareensa merihenkistä toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Myös matala rakentamiskulttuuri on asiallista Präntöön ”jalokiven” Mansikkasaaren

tulevaisuuden visiossa.

Palosaaren palvelujen osalta on monilta osilta tapahtunut heikennystä. Eniten sieluun on sattunut Palosaaren koulun alasajo. Voihan olla, että pitkällä juoksulla tulevaisuuden lapsiperheet saavat torinnurkille parakkikoulun, kun entinen koulu on kerrostalon potkukelkkavarastona. Siinä koulu nyt kyyhöttää käyttämättömänä ja lämpö, sähkö ym

kustannukset pyörivät talotoimelle!

Ideakilpailu on menossa, että mikä käyttötarkoitus vanhalle rakennukselle keksittäisiin, joku ehdotti, että siitä tulisi hyvä koulu. Yes!

Valmistelen asukasyhdistyksen kanssa valokuvanäyttelyä alueen yleisistä saunoista Präntöön kirjastoon. Siinä löytyy valokuvat kaikista yleisistä saunoista sekä tarinoita saunoista!

Kauppapalvelut olivat entiseen aikaan lähes korttelitasolla. Luultiin jo, että kauppoja ei enää ole alueellamme.

Tilanne on kuitenkin muuttunut ja lähikauppoja on melkein entiseen malliin alueellamme. Joukkoliikenteen kehittyminen on kulkenut oikeaan suuntaan ja Präntööltä pääsee bussillakin vielä kaupunkiin.

Asukasyhdistys tekee hyvää työtä alueellamme ja vahvistaa ns. lähidemokratiaa valvomalla alueemme etua erilaisissa tilanteissa. On eri asia sitten, että ottaako päätöksentekijät huomioon kansalaisten ääntä oman alueensa kehitysnäkymissä!

Toivonkin, että yhä useampi Präntööläinen liittyy asukasyhdistykseen vaikuttamaan asuinalueensa parhaaksi!

Heimo Hokkanen

Palosaaren Pormestari

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa