Related Articles
Hertta Kuusisen (14. 02 1904 Luhanka – 18. 03 1974 Moskova) vuodesta 1956 kadoksissa ollut muotokuva putkahti yllätäen esille Vaasassa pari päivää sitten kun vaasalainen taidekauppias Kalevi Uuro nosti Kuusista esttävän taulun taideliikkeensä näyteikkunaan.
Hertta Kuusisen muotokuva löytyi Vaasasta
Muotokuva oli ”kadoksissa” 55 vuotta
Vaasalaisen taidemyyntiliikkeen ikkunalla oleva Hertta Kuusisen muotokuva oli ”kadoksissas” 55 vuotta. Nyt se on kaikkien nähtävänä. Taulun koko historia on toistaiseksi hämärän peitossa ja saattaa sinne jäädäkin. Taulun on signeerannut tunnettu venäläistaustainen, mutta Suomeassa uransa luonut taidemaalari ja lavastaja Igor Karpinsky (Karpinskij)
Taulun historian pystyy toistaiseksi jäjittämään noin vuoteen 1985-86, jolloin vaasalainen postiautokuljettaja ja pientä bisnestä tehnyt Jussi Hiltunen (75) sai taulun kylkiäisenä autokaupan yhteydessä.
-Muistan hämärästi että taulu tuli minulle forssalaiselta taulukauppiaalta nimeltä Hannula. Tiesin ostaessani että taulu esittää Hertta Kuusista, mutta mitään muuta puhetta taulusta ei ollut. Eikä sen mahdollisesta arvosta ollut mitään puhetta.
-Vaasalainen taiteilija Fritz Jacobsson lupasi maalata Hertan kasvojen tilalle vaimoni kasvot. onneksi en suostunut.
-Minulta taulu siirtyi osana remppapalkkiota vaasalaiselle Eero Mukarille. Eero on jo edesmennut. Tämä tapahtui joskus 1990-luvun lopulla.
-Sen verran tiedän että taulu jatkoi kulkuaan autokauppias Mikael Hatanmaalle ja edelleen pientä kauppaa tekevälle Keijo Lehtolalle, muistaa Hiltunen.
Taidekauppias
Art-Sottiisi nimisen taidemyyntiliikkeen omistaja Kalevi Uuro osti taulun Lehtolalta ystävänsä kanssa noin puolitoista vuotta sitten.
-Taide-Soottiisi on nyt toiminut noin vuoden ja asiat ovat nyt mallillaan, joten päätin nostaa taulun esille. Minulla on sellainen tunne että politiikka ja historia kiinnostaa taas. Taululla ei ole hintaa, joka tarkoittaa sitä, että hinta muodostuu kiinnostuksen ja tarjousten mukaan, määrittelee Uuro.
Uuron mukaan olisi mukava saada tietoon missä taulu sijaitsi vuosina 1956 – 1986.
-Tämä on vain valistunut arvaus, mutta ajattelen että taulua ei poliittisiusta syistä tahdottu tuoda esille ja siitä syystä sitä ei koskaan esitelty taidenäyttelyissä.
Teksti ja kuva: Tapio Parkkari
Jatka lukemista:
Kuusinen toimi kansanedustajana vuosin 1945-1975 Suomen kansan demokraattisen liiton eduskuntaryhmässä, vuonna 1948 salkuttomana ministerinäja samana vuonna ministerinä valtioneuvoston kansliassa. Kuusinen oli presidentin valitsijamies vuosina 1950, 1956, 1962 ja 1968
Hertta Kuusinen oli omana aikanaan Suomen tunnetuin poliitikko; rakastettu ja vihattukin. Hertta tuli suomalaisille tutuksi Yleisradion pääjohtajan Hella Wuolijoen 1945 alullepanemasta Pienoisparlamenttiradio- ohjelmasta. Poliittisten puolueiden edustajat kokoontuivat lauantaisin
studioon väittelemään päivänpolttavista kysymyksistä. Suorana lähetetty ohjelma
eli vuodet 1945-49.
Hertta sai ohjelmaan liittyen paljon ihailijapostia ja vihakirjeitä.
Kuusinen eli värikkään elämän. Hertalla oli rakkaussuhde kolmeen mieheen. Nuorena solmittu avioliitto aatetoveri Tuure Lehénin kanssa päätyy eroon, samoin toinen avioliitto Yrjö Leinon kanssa. Tämäkin päättyi eroon puolueen painostuksesta.
Vuonna 1930 Kuusinen liittyi Moskovassa Suomen kommunistiseen puolueeseen ja tuli neljä vuotta myöhemmin Suomeen. Hän ehti oleskella maassa vain pari viikkoa, kun joutui pidätetyksi ja sai lähes viiden vuoden tuomion. Juttu istuttiin Turun hovioikeudessassa 21.8.1934.
Kypsällä iällä Hertta koki vuosia kestäneen salaisen rakkaussuhteen kirjailija Olavi Paavolaisen kanssa. Kuusinen kirjoitti myös runoja ja lastenkirjan ”Ymmi ja hirvi” v. 1952. Kirjan kuvitti Markku Böök. Kuusisen omaelämäkerta on nimeltään ”Vuodenaikain myrskyt”.
Kun SKP jakautui 1969 kahteen osaan, Kuusinen jatkoi enemmistön riveissä. Kuusinen luopui politiikasta ja kansanedustajuudesta 1972, jolloin hänet nimitettiin SKP:n kunniapuheenjohtajaksi.
Hertta Kuusinen kuoli Moskovassa 18 maaliskuuta 1974. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaallea. Tuhka siroteltiin hänen tahtonsa mukaan uurnalehdon nurmikkoon.
Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hertta_Kuusinen
Igor Karpinsky lavasti ja maalasi
Vuonna 1901 Viipurissa venäläiseen aatelissukuun syntyneen Igor Karpinskyn taiteellinen ura oli pitkä ja monipuolinen. Hän aloitti taideopiskelunsa Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulussa, jossa hänen opettajanaan toimi vahvasti viipurilaiseen taide-elämään vaikuttanut Rurik Lindqvist.
Opiskeluidensa jälkeen Karpinsky toimi Viipurin venäläisen reaalilyseon piirustuksen opettajana. Hän aloitti myös lavastustyön viipurilaisiin teatteri- ja oopperaesityksiin. Lavastamisesta tulikin hänen päätoimensa 1930-luvulla. Suomi-Filmin tarjoama työ toi Karpinskyn perheineen Helsinkiin 1930-luvun lopulla, ja täten Karpinskyt asettuivat pysyvästi Helsinkiin.
Igor Karpinskysta tuli merkittävä osa suomalaista elokuvahistoriaa: hänen lavastuksiaan on nähtävissä tunnetuissa ja rakastetuissa suomalaisissa elokuvissa kuten esimerkiksi Rosvo-Roopessa vuodelta 1949.
Lavastamisen ohella Karpinsky myös maalasi ja piirsi. Hän toimi siis myös kuvataiteilijana 1930-luvulta lähtien. Hän osallistui Viipurin taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn ja debytoi vuonna 1934,minkä jälkeen hän piti lukuisia näyttelyitä aina 1970-luvulle asti.
Hän toimi myös aktiivisena Suomen venäläisten taiteilijoiden järjestöelämässä. Karpinskysta tuli lisäksi merkittävä venäläisen kuvataiteen asiantuntija Suomessa.
Karpinskya koskevat tiedot ovat peräisin Annika Iltasen kiarjoittamasta näyttelybrshyyristä vuodel 2009. Karpinskin muistonäyttely järjeastettiin Gelleria Bulevardi 7:ssä 17.09-14.10. 2009.
