Strøm | Billigste Minilån | Beste Kiropraktor | Prisvurdering av Bolig | Billigste Forsikring | Boligalarm | Beste Kredittkort 2017 | Mobilselskaper 2017
Home / Tapahtumat / Hannu Katajamäki piti jäähyväisluentonsa

Hannu Katajamäki piti jäähyväisluentonsa

Hannu Katajamäki:

Suomi pitää nähdä kokonaisuutena

Suomen laajat mahdollisuudet pitäisi hyödyntää. Suomen menestys nousee maan näkemisestä kokonaisuutena ja paikkaperustaisella politiikalla, sanoo tänään jäähyväisluentonsa pitänyt Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki.

Haastan nykyisen aluekehitysajattelun, joka lähtee hyvin vahvasti keskittämisestä ja metropoliajattelusta.

Katajamäki puhuu hajautetusta kilpailukyvystä. Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky ja menestys ovat syntyneet paikka- ja kansalaislähtöisesti, alhaalta ylöspäin. Hän painottaakin toivon maantiedettä, joka nousee oleellisuuksien tunnistamisesta ja paikallisuuden loppumattomasta kirjosta.

Joulukuun alussa eläkkeelle jäävä Katajamäki aloitti työnsä Vaasan yliopistossa vuonna 1985. Hän on toiminut muun muassa Vaasan yliopiston talousmaantieteen lehtorina, Länsi-Suomen taloudellisen tutkimuslaitoksen/Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen johtajana ja Levón-instituutin tutkimusjohtajana. Vuonna 2003 hänet nimitettiin Vaasan yliopiston aluetieteen professoriksi.

Työläispojasta maaseudun tutkijaksi

Professori Hannu Katajamäki on kotoisin Turun Nummenmäestä, joka on vanha työläiskaupunginosa. Kansakoulunopettaja tunnisti pojan mahdollisuudet ja patisti opintiellä eteenpäin. Katajamäki valmistui ensin maisteriksi, sitten lisensiaatiksi ja vuonna 1988 hän väitteli Turun yliopistosta valtiotieteiden tohtoriksi.

Suuntautuminen maaseudun aluetutkijaksi oli Katajamäen mukaan sattumaa. Seinäjoelle ja Mikkeliin perustettiin 1980-luvun lopulla maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus eli nykyinen Ruralia-instituutti. Tuttava vinkkasi johtajan paikasta Seinäjoen yksikössä, Katajamäki haki ja hänet valittiin tehtävään.

Se oli perustavanlaatuinen käänne urallani. Luulin, että Karl Marx minua johdattaa urallani – mutta se olikin sitten Santeri Alkio, naurahtaa Katajamäki.

Maaseutu oli tutkimuksen aiheena myös silloin, kun Katajamäki palasi takaisin Vaasan yliopistoon 1990-luvulla. Hänen Vaasan yliopiston aluetieteen professuurinsa erityisalaksikin tuli maaseutupolitiikka ja maaseudun strateginen kehittäminen. Katajamäki on aluetieteilijänä korostanut maaseutuyhteisöjen erityisyyttä ja yhteiskunnallista tärkeyttä sekä aluekehityksen pitkiä linjoja yhteiskunnallisessa muutoksessa.

Olen kova puolustamaan sitä, mitä edustan. Olen puolustanut maaseutua ja nostanut esiin epäkohtia kuten sitä, että palveluita viedään pois.

Katajamäki valittiin vuonna 2012 Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaaniksi. Sivistysyliopistoa vahvasti kannattavasta Katajamäestä tuli oman tiedekuntansa palava puolustaja. Samalla uuden maaseudun tutkimusryhmä Vaasan yliopistossa vaimentui.

Katajamäki kertookin olevansa huolestunut maaseutututkimuksen tilasta Suomessa – se on ajautunut marginaaliin. Hän ehdottaa, että Vaasan yliopisto profiloituisi maaseutututkimukseen.

Vaasan yliopisto voisi ottaa maaseutututkimuksen vetovastuun Suomessa. Ehkä yliopiston nykyjohto ei käsitä, missä Vaasan yliopisto voisi olla ainutlaatuinen ja uskottava, hän sanoo.

**

Professori Hannu Katajamäen jäähyväisluento on luettavissa hänen Aluekehityksen arki -blog

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Sofi Oksanen kirkasti suomikuvaa Saksassa

Sofi Oksanen, sauna ja suomenruotsalaisuus loivat Saksassa Suomi-kuvaa Tuore väitöskirja kertoo, että lehdistö nosti Frankfurtin …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *