Väitös: Näitä yksilöitä ilmailuteollisuus tarvitsee c

Suomalaisista ilmailuteollisuuden yrityksistä löytyy käytäntöjä, joilla selvitään globaalista kilpailusta voittajana, ilmenee Jaakko Sivusuon tuotantotalouden väitöstutkimuksesta. Kilpailuetua voi syntyä esimerkiksi kumppanuudesta, tuotteistetuista palveluista sekä yrittäjämäisistä ja intohimoisista yksilöistä.

– Ilmailuteollisuuden yritykset eivät enää elä kansallisessa kuplassa, vaan ne joutuvat toimimaan vahvasti kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla, halusivat ne sitä tai eivät. Tällöin organisaatioilta odotetaan toimenpiteitä, joilla kilpailusta selvitään voittajana, sanoo Vaasan yliopistossa tiistaina väittelevä Sivusuo.

Väitöstutkimuksessa keskitytään ilmailuteollisuuden parissa työskenteleviin yrityksiin. Nämä yritykset muun muassa suunnittelevat, valmistavat ja ylläpitävät lentokoneita sekä pitävät ilmailumatkustamisen turvallisena.

Ala kokenut suuria muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Teknologinen kehitys, yritystenvälinen yhteistyö, kilpailu sekä budjettien pieneneminen ovat tuoneet mukanaan muutoksia, joihin yritykset joutuvat reagoimaan. Osa perinteisestä käsityöstä tehdään koneilla, simulaattoreiden määrä koulutuskäytössä kasvaa ja yritysten välinen yhteistyö lisääntyy enemmän vuosi vuodelta.

– Organisaatioiden on pakko reagoida näihin muutoksiin, jos halutaan selvitä kilpailusta voittajana.

Sivusuo esittää väitöskirjassaan konkreettisia ratkaisuja, joilla organisaatiot voivat rakentaa ja ylläpitää etua kilpailijoihin nähden.

Kuuliaiset ja ahkerat työmuurahaiset eivät riitä

Sivusuon mukaan jokainen organisaatio tarvitsee menestyksen rakentamiseen intohimoisia ja yrittäjämäisiä yksilöitä. Organisaation onkin pystyttävä tukemaan innokkuutta ja uusien ideoiden testausta osana jokapäiväistä tekemistä.

– Kumppanuus, organisaation yksilöt ja tuotteistetut palvelut tuovat kilpailuetua ilmailuteollisuudessa, sanoo Sivusuo.

– Yksilöiden rooli menetyksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä nousee suureen arvoon. Organisaation on myös ymmärrettävä, minkälaiset yksilöt voivat luoda organisaatiosta parhaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi intohimo, luovuus ja aloitekyky. Pelkkä kuuliaisuus ja ahkeruus eivät enää riitä.

Tutkimukseen osallistuvista organisaatioista voidaan löytää kilpailuedun ylläpitämiseen liittyviä toimintamalleja, joilla globaalista kilpailusta selvitään voittajana. Konkreettiset esimerkit ja organisaation historia vahvistavat nämä havainnot. Tällaisia ovat muun muassa tuotteistetut palvelut, joilla pyritään erottumaan kilpailijoista ja joilla voidaan samalla tarjota asiakkaille toimialan parhaita palveluita.

Pitkäaikainen yhteistyö voi tuoda vahvan kilpailuedun

Kumppanuus ja yritysten välinen yhteistyö nousevat vahvasti esiin tutkimuksessa. Oikealle arvopohjalle, yhtenäisiin tavoitteisiin ja ennen kaikkea luottamuksen ympärille rakennettu pitkäaikainen yhteistyö voi tuoda organisaatiolle vahvan kilpailuedun. Tätä yhteistyötä ei kuitenkaan rakenneta päivässä, vaan se ottaa oman aikansa. Kumppanuuteen ei yksikään organisaatio hyppää automaattisesti, vaan se on strateginen valinta, johon sisältyy sopivan kumppanin kartoittaminen.

Vaikka väitöskirjassa keskitytäänkin vahvasti ilmailuteollisuuteen ja siellä oleviin huolto-organisaatioihin, malleja voi hyvin käyttää myös muissa organisaatioissa. Sivusuon mukaan prosessit, menetelmät ja mallit ovat käyttökelpoisia jokaiseen organisaatioon kokoon ja toimialaan katsomatta.

– Minua innoitti väitöskirjan tekemiseen halu ja motivaatio oppia lisää strategisen johtamisen aihealueesta. Myös tutkimusorganisaatiot sekä ilmailuteollisuus herättivät kiinnostukseni, kertoo Sivusuo.

Innoitusta väitöstutkimukseen hän sai myös omalta perheeltään. Sivusuon isä väitteli aiemmin Vaasan yliopistosta tekniikan tohtoriksi – ja vieläpä samalta tieteenalalta.

KUVA (linkkinä alla): Jaakko Sivusuo, kuva: Riikka Kalmi