Related Articles
Täällä vietettiin juuri näyttelyllä ensimmäisen kaupunginarkkitehtimme Setterbergin 200-vuotispäivää. Tämän uskomattoman tuotteliaan 1871 kuolleen miehen seuraajienkin mm. kaupunginarkkitehti Sereniuksen 1930 – 50 lukujen töitä esiteltiin.
Näyttely pysähtyi kuitenkin vuoteen 1971. Mikäli olisi jatkettu hiukan eteenpäin olisi juhlamielen sotkenut negatiivinen ”kehitys”. Jälkeeni ei 21 vuoteen ole haluttu uutta kaupunginarkkitehtia valita.
Vuosien 1976 – 94 välissä ehdin virastorutiinien lisäksi suunnitella 7 toteutettua ja pari toteutumatonta rakennusta. Virastotalo, satamaterminaali, sekä kouluja + päiväkoteja. Koska edeltäjäni oli joutunut luopumaan suunnittelutehtävistä byrokratian paineissa panin hakupapereihini kaupunginarkkitehdin virkaan ehdoksi että saan itsekin suunnitella rakennuksia.
Tähän valtuusto oli suostunut, mutta eräät virkamiehet ja poliitikot ryhtyivät sitten päätöstä vastustamaan.
Eniten riitoja aiheutui Vaskiluodon terminaalin suunnittelusta. Silloinen apulaiskaupunginjohtaja halusi siitä laatikkoa ja arkkitehti kaupungin käyntikorttia. Rakennuksen suunnitteluvaiheet veivät 5 vuotta ja lehdistö kirjoitteli käänteistä neliömetrikaupalla.
Toinen samanaikainen suunnitelmani, Kirkkopuistikon virastotalo, eteni rauhallisemmin ja valmistui 1979. Sen kollegatkin tunnustivat kelvolliseksi arkkitehtuuriksi kun se valittiin ”Suomi rakentaa 6”-näyttelyyn.
Koulut ja päiväkodit olivat lukuisien normien sitomia suunnittelutehtäviä, mutta kun rakennuksen sopeutti hyvin maastoon ja ympäristöönsä – Teeriniemen koulun+ päiväkodin tapaan – tuli työstä mielenkiintoista. Viimeiseksi toteutuneeksi rakennuksekseni virkamiehenä jäi monitoimitalo Variska 1990.
Sen rakentamisen rahoitus- ja halventamisvaiheet eivät onneksi sotkeneet kokonaisideaa. Sinne kuten useimpiin aikaisempiinkin rakennuksiini olin aulatiloihin suunnitellut värillisen lautareliefin.
Lisäksi pihalle hitsaamani pienoismallin mukaan toteutettiin teräsveistos ”Lento”. Virastotalon sisäpihalla riippuu -81 toteutettu suunnittelemani alumiiniveistos ja aulaan ehdin -92 tehdä pienen teräsreliefin. Taidehankintarahat ovat täällä aina olleet niukkoja joten omat rakennussuunnittelun jatkeena sommitellut ja halvalla toteutetut työt ovat olleet tarpeellisia.
Löysin varastoistani muutamia 8 mm:n kameralla kuvaamiani filmejä tänne kaupunginarkkitehtina suunnittelemieni rakennusten työmaavaiheista sekä diakuvia samoista kohteista. Tuli ajatus kehittää asioista pieni tiivis dokumenttifilmi jossa edettäisiin uudella kuvauksella valmiisiin rakennuksiin ja myöhempiin julkisiin veistoksiini kaupungissa. Koska vanhempi poikani Reto Halme on arkkitehtuurikuvaukseen erikoistunut ammattilainen muodostaisimme tehtävään työparin.
Pohjanmaan taidetoimikunta myönsi aikaisemmin työhön pienen apurahan (500 e) jolla muutama vanha filmi saatiin digimuotoon. Jatkotyöhön ei kumminkaan ole myönnetty mitään. Täytin juuri 84 vuotta ja apurahojen haku tehtävään haudasta käsin on hankalaa.
Mielestäni dokumentti näistä töistä olisi hyvä lisä Pohjanmaan museon kokoelmiin. Ehkä toteutuisi myöskin tämän Suomessa uhkaavasti supistuvan virkamieskunnan töistä laajemmin kertova näyttely.
Täydennyskuvaukset ja etenkin materiaalin leikkaus ja sommittelu ovat työläin vaihe työstä. Anomme yhdessä dokumenttifilmin ”Vaasan viimeisen kaupunginarkkitehdin suunnitelmista” valmistamiseen apurahaa.
Vaasa 6.2.2015
Asko Halme
Reto Halme
