Vaasalainen kaupunkiblogi vuodesta 2005
Keskustelut Vaasapedia Ti 10. helmikuuta 2026

Lenni Laatikainen – Kevätpäivä Björköbyssä 2015

Keväinen Björköbyn maisema, aurinko paistaa puiden lomasta

Kevätpäivä Björköbyssä

Hieno kevätpäivä Bjököbyssä, mailmanperintöalueella Suomessa. Fine spring day Björköby, World Heritage Site in Finland.

Lenni Laatikainen pistäytyi Björköbyssä vaimonsa siskon perhettä moikkaamassa.

-Olimme vähän mettähommissa, auttamassa heitä. Ennen mettähommia kävimme isännän kanssa laskemassa verkot pyyntiin. Mettähommien jälkeen kävimme nostamassa verkot ja kalaakin tuli, toteaa Lenni.

Musiikki on Lennin omaa käsialaa. Kappale on nimeltään “LENNIN EKA SINFONIA”.

Lenni Laatikainen -Björkön näkötornin vihkijäiset

Lenni Laatikainen vihkii Björkön näkötornin käyttöön

<

BJÖRKÖN TORNIN VIHKIMINEN

Julkaistu 1.9.2013

Merenkurkun mailmanperintöalueen näkötornin, Saltkaretin, vihkimistilaisuus 23.03. 2010

Ajo-ohjeet Saltkaretille

Näkötorni sijaitsee Svedjehamnissa, Mustasaaren kunnassa, noin 40 km päässä Vaasasta luoteeseen. Vaasasta tultaessa ajetaan tietä 724 pohjoiseen Raippaluodon suuntaan 21 km. Raippaluodosta jatketaan suoraan tietä 7240 (Raippaluodontie/Björköntie) noin 20 km, kunnes saavutaan Svedjehamnin kalasatamaan ja tie päättyy.

Svedjehamnin kalasatamassa on pysäköintialue, johon voi jättää auton. Näkötorni näkyy hyvin jo satamasta. Pysäköintialueen vieressä on infokyltti Björkö-Paniken vaellusreitistä sekä Metsähallituksen infopiste. Näkötorni sijaitsee tämän reitin alussa, noin 600 metrin päässä pysäköintialueelta. Matka parkkialueelta näkötorniin täytyy kulkea jalan.

Ohjeet Merenkurkku FI

Video Lenni digilaenni Laatikainen

Lenni Laatikainen – Lycka till – Sorsapoikue reissussa

Sorsapoikue uimassa, emo johdattaa poikasia

Lycka till!
Sorsapoikuae vauhdissa

Julkaistu 23.5.2014

Kahvia juotiin terassilla ja ihailtiin sorsapoikueen rohkeaa menoa halki ison pellon, isolle laskuojalle jota pitkin pääsee Kyrönjokeen uiskentelemaan. Monta vaaraa on matkanvarrella, varikset, harakat, lokit, kissat, ym. ym. jopa jänikset tykkäävät pikkusorsista.

Lenny Digilenni Laatikainen

Lenni Laatikainen ja jammarauta

Lenni Laatikainen soittaa jammarautaa hymyillen

Jammarauta

Julkaistu 26.8.2014
Jammailua jammaraudalla
Jamming with jammairon.

Isokyröläinaen Lenni Laatikainen (65) kehitti jammaraudan hiukan ennen eläkkeelle siirtymistään. Jammarauta on nerokas yhdistelmä sahan soittoa ja pimpparautaa.

Toivottavasti joku kansanperinnenyhtye löytää jammataudan

Näin Lenni kertoo jammaraudan synnystä

“Tein viimeiset 10v, ennen eläkkeelle siirtymistä, sepän hommia, yrittäjänä. Tuolloin erästä työtä tehdessäni huomasin, että eräs sinkattu teräslevyn jätepala soi sitä kopistaessa ruuvimeisselillä. Ääni oli liian metallinen joten hain liiteristä puunpalan ja “vot” ääni oli sopivan pehmeä.

Muotoilin peltilevyn niin että jammaaminen oli helppoa. Tämän jälkeen piti melkein päivittäin jammailla pajalla jolloin “soitin” tuli tutuksi ja rytmit senkun lisääntyivät.

Kun sepänhommat loppuivat, niin jammarauta unohtui, syystä että rakas vaimoni ei mieltynyt mun saundeihin  ja raudan ääniin.

Tässä yhtenä päivänä, vaimon mennessä naapuriin kylään, kaivoin jammaraudan taas esiin ja aloin jammailemaan. Otin jammailusta filmin ja laitoin sen youtoobiin, ihan huvikseni.”

Lenni Digilenni Laatikainen

Kaksi Söderfjärdetin erilaista päivää

Söderfjärdetin maisema kahdella eri säällä

SÖDERFJÄRDENIN KAKSI ERILLAISTA PÄIVÄÄ

Julkaistu 22.9.2014

TWO DIFFERENT DAYS BY SÖDERFJÄRDEN
Between of these years is 510 million years.
Näiden päivien välillä on 510 miljoonaa vuotta

Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan n. 520 miljoonaa vuotta sitten. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereistä. Ilmasta katsottuna näkyy selvästi Söderfjärdenin peltoaukean pyöreä muoto, jota reunustavat kallioiset mäet. “Suomen kaunein meteoriittikraatteri” on halkaisijaltaan 5-6 km ja syvyyttä on yli 300 m.

Se on täyttynyt maalajeilla, mm. kambrikautisella hiekkakivellä. Kaikki muut kymmenen Suomen tunnettua meteoriittikraatteria ovat epäsäännöllisen muotoisia järviä, eivät kraatterinmuotoisia. Maapallolta tunnetaan vain 176 meteoriittikraatteria.
Lainaus Sundom fi sivulta)
Video Lenni Digilenni