Related Articles
Räjähtävä aikapommi
Jos sisäinen turvallisuus sortuu, sortuu samalla kaikki muukin ja elämme anarkian vallassa, sanoi joku. Se ei saa olla tämän yhteiskunnan tulevaisuus, hän jatkoi.
Keväiset sanat ovat jääneet kaikumaan mieleen. Samaisena kevätpäivänä poliisitaustaiset kansanedustajat vaativat hallitustamme korjaamaan pikaisesti sisäisen turvallisuuden rahoitusta. Viesti on jo pitkään ollut selvä – poliisin, Hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen resurssit ovat täysin riittämättömät. Vuonna 2015 esimerkiksi poliisimiehiä oli reilu 7300, väki on vähentynyt sekä rikostutkinnasta että valvonta- ja hälytystehtävistä.
Huhtikuun Kalevassa Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen maalasi synkkää kuvaa Suomen tulevaisuudesta. Hänen mukaansa maan sisäisen turvallisuuden alle kasataan koko järjestelmän palasiksi räjäyttävää aikapommia, koska päättäjien perimmäisenä tarkoituksena on tehdä tietä yksityiselle turvasektorille. Esitetty näkökulma on saanut tuekseen kehittyvät osakemarkkinat.
Suhonen totesi myös, että poliisien määrä ajautuu todella alas kehyskaudella 2017–2020. Lännen Median suuressa poliisikyselyssä keväällä ilmeni, että poliisimiehet kantavat tälläkin hetkellä suurta huolta kenttäväen vähennysten seurauksista. Turvallisuustyhjiötä täyttävät ympäri maata laajenevat katupartiot, sillä kansalaisten luottamus viranomaisiin on jo pitkään heikentynyt.
Viimeisimpänä uutisoitiin, että maasta lakkautetaan 11 poliisiasemaa. Säästöjä revitään sieltä täältä hallitsemattoman maahanmuuton kustannuksella. Lakkautukset nuijii sisäministeriö, jonka tulevaisuuden visiona on, että Suomi on Euroopan turvallisin ja yhdenvertaisin maa.
Koomista ristiriitaisuutta luo myös sisäministeriön strateginen tavoitelinjaus, jonka tulisi varmistaa palvelujen saatavuus ja laatu perusoikeuksia kunnioittaen ja hyvää hallintoa noudattaen.
Vaaran uhka kasvaa koko ajan. Suomi tuntuu kuitenkin vielä lintukodolta, kun seuraa kansainvälisen valta-ja vaihtoehtomedian välittämää uutiskuvaa. Ikuistetut hetket ovat suoraan helvetistä, kun raivokkaat ihmisjoukot repivät raja-aitoja ja toisiaan. On ajan kysymys, milloin täälläkin säälittä piestään poliiseja ja tuikataan tuleen poliisiautoja, jos nykymeno jatkuu.
Luojalle kiitos, eduskunnan valtiovarainvaliokunta heräsi juhannusviikolla ja linjaa nyt, että sisäinen turvallisuus kaipaa kipeästi lisää valtion euroja, sillä valtiontalouden kehysrahat eivät riitä edes kaavailtuihin henkilöstökuluihin.
Vuonna 2020 poliisimiehiä olisi enää 7000, mutta hallituksen kehyspäätöksen rahoitus kattaa vain 6500. Joka tapauksessa, Suomen sekalaisen seurakunnan väkilukuun suhteutettuna määrä on huolestuttavan laskeva.
Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden horjuessa tarvitaan jokaista. Yksi tukee vertaisena elämän karikoissa, toinen satsaa vapaaehtoiseen pelastus- ja puolustustoimintaan.
Heidän arvoa ei rahassa mitata. On hienoa, että myös tuleva sisäministeri Paula Risikko katsoo, että leikkaukset ovat jo rajoilla ja toivoo, että poliisien määrästä ei enää tarvitsisi tinkiä. Yhteiskunnan rauha on yhteinen asiamme.
Raija Koivisto-Rasmussen
Perusuomalainen kestävän yhteiskunnan tutkija
