Home / Muut / Pohjanmaan historia

Pohjanmaan historia

Historiallisesti varsin vaiheikas Pohjanmaa on yksi Suomen omaleimaisimmista maakunnista, johon liittyy mielikuvia periksiantamattomista ja voimakastahtoisista ihmisistä. Toisaalta länsisuomalaisia pidetään välittöminä ja helposti lähestyttävinä. Myös perinneruokakulttuurisesti rikasta Pohjanmaata voi suositella lämpimästi kotimaan matkailukohteeksi, jossa voi suunnata esimerkiksi monipuoliseen Vaasaan.

Pohjanmaan historiallinen maakunta poikkeaa huomattavasti nykyisestä Pohjanmaasta

Pohjanmaata on asutettu jo kivikaudelta lähtien, ja rautakaudella Pohjanmaata asutti mitä todennäköisemmin suomen- ja saamenkielistä väestöä. Lisäksi on olemassa viitteitä siitä, että alueella olisi ollut myös germaanisia vaikutteita. Pohjanmaan arvioidaan autioituneen rautakaudella 800-luvulla ja tulleen uudelleen asutetuksi 1000–1100-lukujen taitteessa.

Nykyisin osissa Pohjanmaata merkittävässä asemassa oleva ruotsin kieli rantautui Etelä-Pohjanmaalle mitä ilmeisemmin 1200-luvulla, ja sittemmin ruotsinkielinen asutus on levittäytynyt aina Kokkolaan saakka.

Vuosi 1634 on Pohjanmaan historian kannalta merkittävä rajapyykki, sillä tuolloin Pohjanmaan historiallinen maakunta muuttui Pohjanmaan lääniksi. Sittemmin lääni jakautui Vaasan ja Oulun lääneihin vuonna 1775.

Suomen suurruhtinaskunnan rajamuutoksen myötä Pohjanmaa laajeni vuonna 1833 itään, aina nykyiseen Kainuuseen saakka. Jako nykyisin tunnettuihin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueisiin tarkentui lopulta 1800-luvun lopulla.

Pohjanmaa populaarikulttuurissa

Suomi on maantieteellisesti suhteellisen pieni alue, mutta eri maakuntiin liittyvät käsitykset ja mielikuvat elävät maassamme voimakkaina. Murre-erot selittävät omalta osaltaan alueiden jakautumista, ja myös Pohjanmaa tunnetaan omaleimaisesta puheenparrestaan.  Pohjanmaa on noin miljoonan asukkaan alue, jonka maakuntakeskukset ovat Etelä-Pohjanmaan Seinäjoki, Keski-Pohjanmaan Kokkola ja Pohjois-Pohjanmaan Oulu. 

Pohjanmaalla riittää monipuolista nähtävää ja koettavaa. Jos välillä haluaa kuitenkin lepuuttaa silmiään muun kuin esimerkiksi kirkkoarkkitehtuurin parissa, saattavat paysafecard kasinot tarjota passelin ratkaisun.

Pohjanmaa on tullut suurelle yleisölle tutuksi paitsi kirjailija Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjan ja siihen perustuvien elokuvien myös uudempaa tuotantoa olevien elokuvien myötä. Näistä tunnetuimpia lienee Aleksi Mäkelän ohjaama, vuonna 1999 valmistunut ”Häjyt” ja JP Siilin käsikirjoittama ja ohjaama ”Härmä” vuodelta 2012.

Pohjanmaa on toiminut lisäksi kasvualustana ja näyttämönä suomalaisen populaarikulttuurin kannalta merkittäville ilmiöille. Hullunrohkeat Duudsonit ovat tietenkin kotoisin Seinäjoelta, jonka Törnävänsaaren alueella on järjestetty jo vuodesta 1979 lähtien nykyisin Provinssi-nimellä tunnettua musiikkifestivaalia.

Pohjalainen ruoka- ja juomakulttuuri

Pohjanmaalla on niin ikään omat perinneruokansa ja ruokaperinteensä. Läntiseen ruokakulttuurialueeseen kuuluva Pohjanmaa erotellaan myös ruokaperinteiden osalta etelä-, keski- ja pohjoisalueisiin.

Ympäri pohjanmaata on vietetty perinteisesti jopa pari päivää kestäviä häitä ja hautajaisia. Perinteinen pohjalainen pitopöytä laitetaan koreaksi muun muassa erilaisilla juustoilla, ja esimerkiksi yleisesti Kainuun ja Lapin perinneherkuksi mielletyllä leipäjuustolla on juurensa myös Pohjanmaalla. Tämä selittynee osittain Kainuun kuulumisesta Pohjanmaan historialliseen maakuntaan.

Pohjalaisessa ruokakulttuurissa yhdistyvät niin lappilaiset kuin ruotsalaiset vaikutteet. Sijainti rannikolla näkyy puolestaan runsaassa kalankäytössä. Pohjanmaa on tarjonnut myös Suomen olosuhteisiin nähden suotuisat olosuhteet vihannesten viljelyyn, mikä ilmenee omalta osaltaan myös perinteisessä ruokakulttuurissa.

Alkoholipitoiset juomat ovat näytelleet perinteisesti keskeistä osaa pohjalaisessa juhlakulttuurissa, mutta kaikeksi onneksi puukot pysyvät useimmiten helavyöhön ripustetussa tupessa.

About Toimitus

Check Also

Tuulivoimasta on tullut jo iso työllistäjä myös Suomessa: Osia lastataan myös Vaasassa

Suomessa pystytettiin 67 tuulivoimalaa vuoden 2020 aikana. Viime vuoden lopussa Suomessa olikin jo yli 820 …

Vastaa