Pilkillä Jurvassa

Eräällä pilkkijättärellä oli surviaisen toukkia suoraan pohkeessa.

Järven jäällä oli noin 50 pilkkijää mutta sinne jonnekin lumipyryyn melkein kaikki katosivat.

Vetreät eläkeläiset jäällä.

Samaan aikaan kun Vaasassa vietettiin liikuntapäivää eli sunnuntaina 22.2.09 oli Jurvassa eläkeläisten pilkkikilpailut.  Paikalla oli noin 50 pilkkijää lähiympä- ristöstä.    Olimme hyvissä ajoin paikalla ja kiipesimme Kivi ja Levälammen padon päälle josta oli hyvät näköalat.  No jaa miten sen ottaa koska lunta satoi koko ajan joten ei nähnyt kuin noin 500 metriä.

Mukanani oli ulkomaalaisia joten paikallinen järjestäjä kävi tervehtimässä ja näytti millaisen pokaalin voittaja saisi muiden palkintojen lisäksi. Palkintoina näytti olevan, kuinkas muuten, huonekaluja ja muuta puutyötä.  Jurvahan on tunnettu huonekalupitäjä.

Kun ryhmä sai lähtöilmoituksen, marssivat he jonossa kohti portaita joita oli helpoin kiivetä järvelle.  Jotkut kiipesivät suoraan padon reunaa pitkin
kuten ryhmämme teki.

Näimme kuinka ihmiset levittäytyivät jäälle.  Olin hyvin pukeutunut
mutta aloin jo ihmettelemään, että aikovatko he todella olla tuossa tuulisessa pyryttävässä kylmässä ilmassa monta tuntia.

Menimme itsekin jäälle.  Vieraillani olivat sukset joten he selvisivät
helposti mutta omat vaelluskenkäni upposivat suoraan lumeen. Moni oli varustautunut pitkin monttusaappailta näyttäviltä talvikumisaappain.  Se oli hyvä valinta.

Laukaus lähetti matkaan

Sitten kuului laukaus ja jokainen otti jääkairan ja kairasi nopeasti reiän. Siitä saattoi päätellä, että jään paksuus oli melkein puoli metriä. Pysähdyimme lähimmän ryhmän kohdalle.  He olivat kaikki naisia. Ei mennyt kuin pari minuuttia kun ensimmäinen kala nousi jäälle.

Video: http://www.youtube.com/watch?v=9x1DB1TEzco

Se oli "räkäkiiski".  Se ei ollut jostain syystä hyväksyttävä kala. Se jäi hangelle ja jäätyi parissa minuutissa liikkumattomaksi. Seuraavaksi tuli pieni nätti ahven.  Se hyväksyttäisiin joten se jäi hangelle odottamaan ja koki hypotermisen jähmettymisen samoin
parissa minuutissa.

Meille tuli kylmä joten menimme lämmittelemään "toimistoon".  Se
oli latoa muistuttava puuhökkeli.  Siellä keskellä oli sementtirengas jossa oli nuotio.  Kaksi rouvaa keitteli siellä kahvia ja antoi meille makkaratikut ja makkarat.  Siinä sitten grillattiin makkarat.  Kahvi keitettiin mustalla nokisella pannulla.  Huomasin, että se tapahtui aivan oikeaoppisesti.  Vanhanajan kahvin pitää kaksi kertaa kiehahtaa yli. Sitten sen annetaan rauhassa odottaa muutama minuutti ja sitten se on jouomakelpoista.

Makkaroiden jälkeen yksi rouvista otti eräänlaisen lettupannun. Tosin siinä ei ollut reunoja vaan se oli kupera.  Tulessa tehty lettu oli suussasulavan herkullista kun se vielä huuhdeltiin aidolla nuotiokahvilla.

Kohta paikalle tuli lisää väkeä.   Väinö Lajunen ja joku muu juttelevat ovensuussa

Video: http://www.youtube.com/watch?v=5wYCYexY4Ts

Sitten tuli Jurvan sanomien toimittajakin.

Video: http://www.youtube.com/watch?v=dGQ75XoqTe8

Tässä videossa toimittaja haastattelee joitain paikallaolevia.

Sitten menimme autoon lämmittelemään jossa isäni lämmitti vielä juuressopan.  Olimme isolla asuntoautolla matkassa.  Juuressoppa oli hieno lisä makkaran ja lettujen päälle.  Koko ajan pyrytti lunta.

Kari Lajunen

About Toimitus

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa