Budjettiesityksessä köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu
Kokoomuslaisen valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiehdotus on juuri niin oikeistolainen kuin sen voisi kuvitella olevan. Rahaa kyllä riittää yritysvähennykseen, miljoonaperintöihin ja metsälahjavähennykseen.
Rahaa ei budjettiesityksessä riitä työttömille, eläkeläisille tai lapsiperheille. Kyse on sulle mulle –kaverikapitalismista, eikä oikeasta markkinatalouden edistämisestä. Lopputulos on epäoikeudenmukainen, jossa köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu. Köyhyyden lisääminen ei ratkaise Suomen ongelmia.
Koska jakamisvara on pieni ja talouden näkymät edelleen heikot, kaikki panostukset pitäisi laittaa kasvun ja työllisyyden edistämiseen. Mikäli hallitus ei ymmärrä tätä ja muuta suuntaansa, edessä on tulevinakin vuosina lisäleikkauksia ja hyvinvointivaltion alasajo.
Hallitus tuntuu edelleen uskovan, että palkkaleikkaukset ovat talouden ihmelääkke. Näin ei ole. Alentamalla toisten palkkaa ei saada Anttilasta tai Wärtsilästä työttömiksi jääneille työtä ja toimeentuloa.
Ihmettelen edelleenkin valtiovarainministeripuolueen ehdotusta sunnuntaikorvausten poistamisesta laista juuri poliittisesti kesän kuumimpina päivinä eli SuomiAreenan yhteydessä. Onneksi palkansaajat ja kansalaiset olivat hereillä, ja koko hallitus joutuikin irtisanoutumaan esityksestä.
Nyt ihmettelen, miksi ulkoministeripuolue vastustaa lasten päivähoitomaksujen korotuksen perumista. Toivon todella, että hallitus ymmärtää, ettei uusia työpaikkoja synny nostamalla maksut niin ylös, ettei töihin kannata mennä. Päivähoitomaksut nimittäin luovat yhden kannustinloukun, joka jakaa rankkaa keppiä lapsiperheille. Äidin ei kannata mennä töihin, koska perheelle jää vähemmän rahaa käyttöön.
Politiikan pitäisi olla yhteisten asioiden hoitamista ja myös heikoimmista huolehtimista. SOS-hallitus jakaa omille eturyhmilleen veronkevennyksiä, mutta ei oikeasti yritäkään taittaa Suomen velkaantumista. Erityisesti huolestuttavaa on, ettei hallitus halua käyttää tulopuolta laisinkaan julkisen talouden sopeuttamisessa. Oppositiosta SDP on esittänyt suurituloisille lieviä veronkiristyksiä ja verotuksen laajentamista koskemaan myös finanssisektoria.
Tilanteessa, missä liki viidesosa suomalaisista elää köyhyysrajan alapuolella, pitää kaikki veronkevennykset jakaa pieni- ja keskituloisille, eikä kautta linjan kuten hallitus on esittänyt. Lisäksi palkankorotukset pitäisi suunnata ensisijaisesti alimpiin palkkaryhmiin. Näin päästäisiin pikkuhiljaa siihen, ettei palkollinen tarvitsisi sosialietuuksia palkkansa tueksi. Silloin oman työvoiman myynti työnantajalle olisi terveellä pohjalla.
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että meillä on ontto hallitus, jota yhdistää lähinnä pelko uusista vaaleista. Tästä syystä nöösipojat taipuvat siihen, mitä ”isot pojat ” sanovat. Mutta kuten sanottu; tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, mutta paukutus ei karkoita nälkää, eikä tee tyhjää täydeksi.
Hallituksen kilpailukykysopimuksesta odotettiin paljon. Nyt näyttää siltä, että kiky söi hallituksen paukut ja velkaantumisen taittaminen ja uusien työpaikkojen luominen, ovat vielä hallituksen toiveiden, eivät todellisuuden, listalla.
MARIA TOLPPANEN (sd.)
kansanedustaja