Related Articles
Kansanäänestys ja kansan
valitsemien edustajien vastuu
Susanna Koski kirjoitti 2.7. brexitistä, perussuomalaisista ja käsityksistään demokratiasta.
Aloitetaan faktan korjauksista. EU ei ole sotilasliitto. EU:hun kuuluminen ei auttanut Ukrainaa, kun Venäjä hyökkäsi. Brexit ei siis vaikuta EU:n tai Euroopan turvallisuuteen.
Fixit-aloite ei ole Perussuomalaiset-puolueen tekemä vaan nuorisojärjestön. Susanna entisenä nuorisojärjestön puheenjohtana ymmärtää eron varsin hyvin.
PS-nuoret vain toteuttaa omaa eurooppapoliittista ohjelmaansa. Koska aloite on kahdessa viikossa saanut jo puolet tarvittavista 50 000 allekirjoituksesta kasaan, tilausta sille selvästikin on.
Edustuksellisessa demokratiassa päätöksentekoon liittyy aina laajempaa vastuuta ja huolellista harkintaa, sen sijaan, että ratkaisut tehtäisiin ”fiilispohjalta” ja perättömiin ”faktoihin” perustuen.´
Meillä on Susannan kanssa hyvin erilainen käsitys edustuksellisesta demokratiasta.
Lyhyt kokemukseni Vaasan paikallispolitiikasta on tehnyt selväksi, että asioihin perehtyminen on aivan yhtä harvinaista niillä valituilla edustajilla kuin tavallisilla kadunkulkijoillakin.
Esimerkkejä valtuustossa näkee monenlaista, on nähty meppiä ja kansanedustajaa sekä pitkän linjan poliitikkoja. Ja silti puhutaan ihan ohi aiheen.
Parhaassakin tapauksessa, jos jotain tietoa on, se rajoittuu kovin kapeaan alaan verrattuna siihen laajuuteen, jossa päätöksiä tehdään.
Se siis huolellisesta harkinnasta ja faktoista. Mutta entäpä Kosken käsitys laajemmasta vastuusta? Mielelläni kuulisin missä tämä näkyy?
Aiheita, joista tuota laajaa vastuuta olisi otettavana, löytyy kyllä.
Kenen vastuulla Vaasassa on, että poistot lasketaan joka vuosi monta miljoonaa euroa väärin, mikä johtaa ylibudjetointiin? Tai, että jotkut johtajat saavat myöntää itselleen tulospalkkiota vasten ohjeistusta, ilman seuraamuksia?
Suomen tasolla Carunan verkkojen myynti, Talvivaaran vesistöjen turmelut, poliittinen ja finanssiunioni Bulgarian ja Romanian kanssa ja Schengenin sopimus. Huonon maahanmuuton aiheuttama inhimillinen tuska, kuten lisääntyneet seksuaali- ja väkivaltarikokset.
Kenen vastuulla on se, että Suomi liittyi rahaliittoon, eli euroon, joka nyt meille liian vahvana aiheuttaa teollisuuden karkaamista muihin maihin? Se 22 vuotta sitten pidetty kansanäänestys ei käsitellyt yhteistä valuuttaa.
Toteavatko poliitikot useinkin ”laajan vastuunsa” vuoksi, että nyt tuli kyllä töpättyä ja julkisen anteeksipyynnön jälkeen antavat seuraavalle vuoron yrittää tehdä asiat paremmin?
Eihän niin tietenkään käy. Ainoat keinot joutua pelistä pihalle on joko munata pahasti johonkin päätöksentekoon liittymättömässä, kuten teettää pimeästi remonttia, lähettää tuhmia tekstiviestejä tai sitten vain jäädä ilman riittävää äänimäärää seuraavissa vaaleissa.
Mutta sitten tullaankin takaisin siihen kansanäänestykseen.
Jos kansanäänestys on Kosken mielestä huono, koska se tapahtuu ”fiilispohjalta”, niin eikös ne kansanäänestyksessä valitut edustajat ole silloin ihan yhtä huonoja?
Minusta demokratia on paras yhteiskunnallinen järjestelmä, joka on tarjolla. Edustuksellisen demokratian hyvä kaveri, ikäänkuin korjaussarja, on suora demokratia.
Ei tarvitse odottaa seuraaviin vaaleihin, että yksittäinen asia tulee sellaisenaan käsittelyyn ja selviytyy hallitusohjelman, kompromissien ja ryhmäkurien läpi. Sveitsissä järjestelmää on kehitetty pitkälle, ja siellä kansanäänestyksiä järjestetään aina, kun halua on riittävästi.
Meillä Suomessa sen sijaan on suoran demokratian irvikuva, kansalaisaloite. Se voi nostaa asian edustajille käsittelyyn, siinä kaikki.
Kun kansalaisaloite fixit -kansanäänestyksen järjestämisestä on juuri aloitettu, ilmoittaa hallitus, ettei se kuulu hallitusohjelmaan.
Aivan kuin hallitusohjelmaan sisältyvistä asioista olisi tarvetta luoda kansalaisaloitteita. Mutta 25 712 suomalaisella on nyt varmaan sitten ”väärä fiilis”, ja Susanna Koski tietää heidän etunsa paremmin kuin he itse.
LAURI KARPPI
perussuomalaiset
Vaasa
