Related Articles
Vaasan Ikkuna 3.11.88
Setterberg ja Lindqvist asialla… Vaasan vankila valmistui tiimityönä’ Vaasan vankilan tai linnan jonkunlaista juhlavuotta voitaisiin viettää nyt, sillä se täyttää vuosisadan ja neljänneksen. Mutta miksi se sijaitsee noin juhlallisella paikalla kaupungin keskustassa?
Senaatti oli päättänyt, että vankila rakennetaan nykyiseen Vanhaan Vaasaan Korsholman linnan kukkulalle. Oli vuosi 1855 ja maaherrana täällä toimi vahva mies Alexander von Rechenberg. Hänen mielestään vankilan sijoittaminen viiden-kuuden virstan päähän itse kaupungista ei ollut viisasta. Se tuottaisi hankaluuksia viranomaisille, vankejahan kuljetettiin lääninhallitukseen ja hovioikeuteen kuulusteltaviksi, heitä passitettiin maaseudun tuomioistuimiin käräjille. Hevosia ja ajopelejä tarvittaisiin kuljetuksiin ja lähetin olisi päivittäin vietävä viestejä vankilan ja lääninhallituksen välillä.
Niinpä keisari vahvisti 1.8.1855 asemakaavassa uuden paikan (residenssin) hovioikeuden lähellä. Joku kai muistaa, että saksalaissyntyinen arkkitehti F. Mieritz suunnitteli sinne kansainvälistä kylpylää?
Aluksi työn sai hoitaakseen lääninarkkitehti C.A Setterberg. Kutsun häntä ihan Vaasan isäksi, sillä hänhän teki nerokkaan asemakaavan tänne viisine puistikkokatuineen ja suunnitteli julkiset rakennukset melkein kaikki vuosien mittaan. Piirustuksia oli useita ja hän esitti mm. vankilaan keskuslämmitystä. Tämähän oli suorastaan skandaali siihen aikaan! Ensimmäinen keskuslämmitys oli muuten Kauppahallissa.
Setterberg tuli tänne Ruotsin Gävlestä. Hän oli siellä suunnitellut vankilan ja hänellä oli mm. detaljipiirustuksia sieltä mukanaan, sekä Ruotsin vankilarakentajien tietotaitoa.
Senaatin mielestä hänen vankilansa oli liian suuri tänne. Tiloja oli ajateltu 130 vangille, kun täällä oli yleensä n. 70 vankia kruununvankilassa. Sitten astui kuvaan toinen mies Oulusta Isak Ludvig Lindqvist. Hän oli myös asiantuntija ja tehnyt kruunun kustannuksella opintomatkan Eurooppaan tutustumaan vankiloihin.
Rakennustyöt alkoivat
Vankilaa alettiin sitten rakentamaan nykyiselle paikalleen v. 1861 ja urakoitsijana oli seppämestari G.W. Lunden. Hänen talonsa oli muuten nykyisen Citymarketin kohdalla Kauppapuistikon puolella, missä ennen oli elokuvateatteri Rio. No niin, siellä oli paja ja kahlevangit kahlehdittiin ja jos pysyi vankilassa hengissä, niin myös otettiin kahleet pois. Samalla pihalla oli muuten pienenä yksityiskohtana viinanpolttimo ja alakoulu. Siinä siis varsinainen kasvuympäristö koulupojille, mutta tulipa sieltä vaan kunnon miehiä tätä kaupunkia kehittämään. Lundenin miesten kaivaessa pohjaa huomattiin, että pitkän siiven merenpuoleinen perusta joutui liian pehmeälle pohjalle ja sitä Setterbergin ehdotuksesta lyhennettiin seitsemisen kyynärää ja vankila sai tukevan pohjan.
Vaasan linna on siis oululaisen Lindqvistin ja Setterbergin ”teamwork”, kuten juppi sanoisi noin hienommin. Setterberg vielä arveli, että neljäs kerros olisi hankala talossa, mutta siitä selvittiin kun kahlevangit sijoitettiin alemmas ja muut ylemmäs.
Talo tuli valmiiksi syyskuussa 1863 ja ensimmäiset onnettomat kahlevangit astuivat alakerroksiin ja sitten tulikin perässä jo kädet ja jalat vapaana kulkevia.
Vankilassa oma kirkko
Joku kysyi kerran, miksi Vaasan linnan katolla on risti. No, vastaus on selvä, sillä siellä yläkerroksessa on tänä päivänä käytössä oleva kirkko ja kirkon takia siis tämä risti. Ennen oli Sundomin lahdessa reilusti vettä ja aallot huuhtelivat länsisiipeä. Pohjoissiivessä siihen aikaan, siis Kalarannan päässä, oli vakituisesti naisvankeja. Ranta täytettiin 1950-luvulla, jolloin istutettiin myös ne upeat poppelit. Ne ovatkin hämmästyttävän hyvin siellä viihtyneet.
”Toinen pantiin lautoihin ja toinen rautoihin ”.
Tuli tässä tämä pikku muistelus mieleen, kun viime aikoina on paljon puhuttu vankeinhoidosta sun muusta. On syytä muistaa, että tuohon aikaan oli terapiana pappi, sekä raudat käsissä ja jaloissa. Muuta ei tarvittu.
Tsaarin aikaan oli kovin tuomio muuten ”peshkom” eli suomenkielellä ”jalkaisin” ja se tarkoitti sananmukaisesti Siperiaan.
Peku Haapalinna
Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Pekua jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja laaja ystävien joukko.
Pertti ”Peku” Sommerfelt (aik. Haapalinna) kirjoitti vuosina 1988-90 kymmeniä artikkeleita vaasalaisiin ilmaisjakelulehtiin Vasa Tindning, Vaasan Ikkuna ja Uusi Vaasalainen.
Sommerfelt luovutti kirjoituksiensa oikeudet Tapio Parkkarin ylläpitämälle vaaslaisia.info sivustolle kesällä 2006.
