20.2.2018 8.30
Tulli
Kansanvaltuuskunta oli lakkauttanut Tullihallituksen ja perustanut tilalle Tullineuvoston. Jo ennen lakkauttamistaan Tullihallitus oli poistunut Helsingistä senaatin ja muiden virastojen mukana. Sen toiminta ei kuitenkaan päättynyt tähän.
Kuva: Vaskiluodon tullirakennus: Vaasa eannen ja nyt
Senaatti aloitti toimintansa Vaasassa. Sinne se määräsi 21. helmikuuta 1918 perustettavaksi tilapäisen Tullihallituksen, koska Tullihallitus ei ”nykyisten olosuhteiden vallitessa” voinut toimia normaalisti. Tilapäisen Tullihallituksen toiminta rajoitettiin vain niihin asioihin, joiden käsittelyä ei voinut lykätä. Muut asiat voitiin käsitellä vasta sitten, kun lailliset olot oli palautettu koko maahan.
Vaasan tullinhoitaja Hans Hammarström määrättiin oman virkansa ohella hoitamaan tilapäisen Tullin pääjohtajan virkaa. Asessoreiksi tulivat pakkahuonetarkastaja Victor Sarelius ja senaatin ylimääräinen esittelijä Eljas Kahra. Myös Kahralle tulliasiat olivat tuttuja, sillä hän oli vuoteen 1915 asti ollut Tullin palveluksessa. Tilapäisen Tullihallituksen tilapäiseksi sihteeriksi tuli Vaasan tullikamarin kassanhoitaja Lennart Forsgård. Kirjaajaksi ja puhtaaksikirjoittajaksi otettiin neiti Signhild Maria Eriksson. Käytännössä Tullihallitus toimi Vaasan tullikamarissa.
Ensimmäiseen istuntoonsa tilapäinen Tullihallitus kokoontui 26. helmikuuta 1918. Ensi töikseen sen oli ilmoitettava valkoisen Suomen tullikamareille olemassaolostaan. Se myös välitti senaatin valtiovaraintoimituskunnan määräyksen, jolla kumottiin kaikki Venäjän sotilasviranomaisten ja Suomen kenraalikuvernöörin antamat sota-ajan poikkeusmääräykset tavarantuonnissa.
Samalla senaatti kaksinkertaisti tullimaksut kaikilta sellaisilta tavaroilta, joita ei voitu katsoa ”yleisiksi tarveaineiksi”. Tupakan tulliin tehtiin vieläpä kolminkertainen korotus. Kaikki valtion laskuun ulkomailta tulleet sillilastit määrättiin tullivapaiksi. Viikkoa myöhemmin tullivapaus laajennettiin koskemaan kaikkia valtion maahantuomia elintarvikkeita.
Pääasiassa tilapäinen Tullihallitus palveli valkoisten sotatoimia. Se muun muassa selvitti tullikamarien hallussa olevia lääkeaineita, kumitavaroita ja monia raaka-aineita, jotka kaikki haluttiin hallituksen joukoille. Erillinen luettelo tarvittiin myös alkoholitavaroista.
Vasta 26. maaliskuuta 1918 senaatti antoi määräyksen, että kaikki Suomen puolustuslaitokselle tulevat tavarat olivat tullivapaita. Ruotsin rajan tullivartijat pyysivät hallitukselta ja Seinäjoen esikunnalta aseita, mutta niitä ei ollut annettavaksi.
Alkupaeräinen
Tulli