Muistiinpanoja Tauno Okkosesta
Meili vaasalaisia.info ylläpidolle;
-Sain perikunnan kautta 6 kappaletta Tauno Okkosen tauluja; pieniä ja yhden hienon, ison ”Maria” taulun.
-Asuimme Vaasassa vuoteen -64 saakka ja sitten muutimme pataljoonan mukana Sodankylään, jossa asun edelleen, kirjoitti entinen vaasalainen Jarmo Huikuri.
-Tauno taisi olla isän hyvä kaveri, koska noita tauluja on siunaantunut noinkin paljon, Yhden takana lukee hyvälle ystävällen eli isälleni. Isäni ja Tauno olivat tutustuneet kun Tauno palveli armeijassa.
-Isällä oli aina kossupullo jemmassa ellei ollu sitä ite ehtiny kurnasta kitusiin, ja ellei ollut, niin siitä riitti Taunollekin.
-Meitä on 6 poikaa ja yks tyttö. Yhden taulun takaa löytyi kirje, jossa äitini toivoi, että taulu jäisi minulle. Taulut ovat 60-luvun molemmin puolin. Itse olen syntynyt v. 1956, joten hirveästi muistoja ei ole, vain taulut. Kovin paljon en Taunosta tiedä, mutta haluaisin tietää.
Entinen vaasalainen, nykyisin Sodankylässä asuva Jarmo Huikuri omistaa 6 Tauno Okkosen työtä.
Tauno Okkonen
Vaasalaiset suhtautuvat taiteilijoihinsa mutkattomasti. On ”Parempien Ihmisten ”taiteilijoita, joiden nimi näkyy usein lehdissä ja joiden työt ovat museoissa ja taidekodeissa ja herrasväen seinillä ja joiden töistä ei tavallinen ihminen mitään tolkkua saa.
Sitten on oikeita taiteilijoita, sellaisia, joiden töistä heti näkee mitä ne esittää. Näiden oikeiden taiteilijoiden kanssa voi aina sopia taulun hinnasta, jos vaikka tulee tarve saada jotain kaunista uuden soffan yläpuolelle. Hyvässä lykyssä taulu vaihtuu ovensuussa kahteen kirkkaaseen pulloon.
Taitelijaklaanin jäsen
Tauno Okkonen kuului avioliiton kautta Einari Uusikylän taiteilijaklaaniin, johon kuuluu lähes 20 taiteilijaa joko suoraan tai sitten aviolittojen kautta. Einarin klaanin taiteilijoita on ainakin kolmessa sukupolvessa.
”Klaanin taitelijat esittäytyivät kerran yhdessä ryhmänäyttelyssä Vaasan Taidehallissa huhtikuussa 2011.
-Vävy, Tauno Okkonen oli armeijan palveluksessa, mutta sai Uusikyliltä taidemaalarin viruksen, kuten Hilkka-tyttärensäkin, kirjoittaa emeritusprofessori Kari Uusikylä näyttelyä koskevassa kolummnissa.
Taunon Boheemiluola
Tauno Okkonen asui pitkään Hovioikeudenpuistikolla, talossa joka sijaitsi nykyisen Radisson-hotellin kohdalla. Vaasalainen toimittaja Peku Sommerfeldt (Haapalinna) on julkaissut Okkosesta kolumnin Vaasapediassa.
Sen mukaan Okkonen asui talon yläkerrassa aseman puoleisessa siivessä, missä oli kolme kaari-ikkunaa. Taunolle tyypilliseen ajatuskulkuun se välittömästi juhlallisesti ristittiin Nousevan Auringon Taloksi.
– Tauno syntyi Valtimossa ja loi uraa armeijan palveluksessa, kunnes keuhkot, -p-le, sanoi Tauno, rähjääntyivät ja Östanlid’in parantolassa toinen poistettiin. Se oli Taunolle eduksi, sillä nyt hän jätti aukon riviin ja alkoi maalata koko laajan sydämensä voimin.
Aito taiteilijasielu
-Taunohan oli naimisissa Uusikylän Pentin siskon kanssa ja tätenkin kontaktit kuvantekoon säilyivät. Tauno oli muuten varsin isänmaallinen mies ja tunsi maan historian hyvin.
-Sängyn alla olivat kannel, Billnäsin seitsemän kilon leka ja Vänrikki Stoolin Kertomukset. Lapiomaisin kourin, mutta sielunherkästi hän joskus soitti kannelta ja hovi hiljeni siinä vaiheessa.
-Tauno oli kaiken hyvän sekoitus, blandinki: huumorimies, syvästi uskonnollinen (ilmenee taiteesta), uskollinen kaikessa, ymmärsi ja avitti ystävää, noudatti kaikessa pelin sääntöjä, itki kun siltä tuntui ja päästi saatanallisen naurun juuri oikeaan saumaan…
Peku Sommerfeldt
Lue Pekun juttu
https://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaasa_muuttuva_kaupunki_12
Tauno Okkoaen s. 1920, Valtimo k. 14.02.81 Vaasa
Tauno Okkosen taiteilijan debyytti oli Hämeenlinnassa 1958.
RYHMÄNÄYTTELYT, FESTIVAALIT, RYHMÄTYÖT:
Waasa-ryhmän näyttely mm. 1979.
S:n Taiteilijan näyttely 1961, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton näyttely 1958, 1959, 1961, 1962.
KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT JA ESITYKSET:
Vaasan tait. näytt.: Ruotsi 1961, 1975, Norja ja Ruotsi 1966, tait.ryhmä Waasan näytt. Ruotsi 1977.
Tapio Parkkari
Meili vaasalaisia.info ylläpidolle;
-Sain perikunnan kautta 6 kappaletta Tauno Okkosen tauluja; pieniä ja yhden hienon, ison ”Maria” taulun.
-Asuimme Vaasassa vuoteen -64 saakka ja sitten muutimme pataljoonan mukana Sodankylään, jossa asun edelleen, kirjoitti entinen vaasalainen Jarmo Huikuri.
-Tauno taisi olla isän hyvä kaveri, koska noita tauluja on siunaantunut noinkin paljon, Yhden takana lukee hyvälle ystävällen eli isälleni. Isäni ja Tauno olivat tutustuneet kun Tauno palveli armeijassa.
-Isällä oli aina kossupullo jemmassa ellei ollu sitä ite ehtiny kurnasta kitusiin, ja ellei ollut, niin siitä riitti Taunollekin.
-Meitä on 6 poikaa ja yks tyttö. Yhden taulun takaa löytyi kirje, jossa äitini toivoi, että taulu jäisi minulle. Taulut ovat 60-luvun molemmin puolin. Itse olen syntynyt v. 1956, joten hirveästi muistoja ei ole, vain taulut. Kovin paljon en Taunosta tiedä, mutta haluaisin tietää.
Entinen vaasalainen, nykyisin Sodankylässä asuva Jarmo Huikuri omistaa 6 Tauno Okkosen työtä.
Tauno Okkonen
Vaasalaiset suhtautuvat taiteilijoihinsa mutkattomasti. On ”Parempien Ihmisten ”taiteilijoita, joiden nimi näkyy usein lehdissä ja joiden työt ovat museoissa ja taidekodeissa ja herrasväen seinillä ja joiden töistä ei tavallinen ihminen mitään tolkkua saa.
Sitten on oikeita taiteilijoita, sellaisia, joiden töistä heti näkee mitä ne esittää. Näiden oikeiden taiteilijoiden kanssa voi aina sopia taulun hinnasta, jos vaikka tulee tarve saada jotain kaunista uuden soffan yläpuolelle. Hyvässä lykyssä taulu vaihtuu ovensuussa kahteen kirkkaaseen pulloon.
Taitelijaklaanin jäsen
Tauno Okkonen kuului avioliiton kautta Einari Uusikylän taiteilijaklaaniin, johon kuuluu lähes 20 taiteilijaa joko suoraan tai sitten aviolittojen kautta. Einarin klaanin taiteilijoita on ainakin kolmessa sukupolvessa.
”Klaanin taitelijat esittäytyivät kerran yhdessä ryhmänäyttelyssä Vaasan Taidehallissa huhtikuussa 2011.
-Vävy, Tauno Okkonen oli armeijan palveluksessa, mutta sai Uusikyliltä taidemaalarin viruksen, kuten Hilkka-tyttärensäkin, kirjoittaa emeritusprofessori Kari Uusikylä näyttelyä koskevassa kolummnissa.
Taunon Boheemiluola
Tauno Okkonen asui pitkään Hovioikeudenpuistikolla, talossa joka sijaitsi nykyisen Radisson-hotellin kohdalla. Vaasalainen toimittaja Peku Sommerfeldt (Haapalinna) on julkaissut Okkosesta kolumnin Vaasapediassa.
Sen mukaan Okkonen asui talon yläkerrassa aseman puoleisessa siivessä, missä oli kolme kaari-ikkunaa. Taunolle tyypilliseen ajatuskulkuun se välittömästi juhlallisesti ristittiin Nousevan Auringon Taloksi.
– Tauno syntyi Valtimossa ja loi uraa armeijan palveluksessa, kunnes keuhkot, -p-le, sanoi Tauno, rähjääntyivät ja Östanlid’in parantolassa toinen poistettiin. Se oli Taunolle eduksi, sillä nyt hän jätti aukon riviin ja alkoi maalata koko laajan sydämensä voimin.
Aito taiteilijasielu
-Taunohan oli naimisissa Uusikylän Pentin siskon kanssa ja tätenkin kontaktit kuvantekoon säilyivät. Tauno oli muuten varsin isänmaallinen mies ja tunsi maan historian hyvin.
-Sängyn alla olivat kannel, Billnäsin seitsemän kilon leka ja Vänrikki Stoolin Kertomukset. Lapiomaisin kourin, mutta sielunherkästi hän joskus soitti kannelta ja hovi hiljeni siinä vaiheessa.
-Tauno oli kaiken hyvän sekoitus, blandinki: huumorimies, syvästi uskonnollinen (ilmenee taiteesta), uskollinen kaikessa, ymmärsi ja avitti ystävää, noudatti kaikessa pelin sääntöjä, itki kun siltä tuntui ja päästi saatanallisen naurun juuri oikeaan saumaan…
Peku Sommerfeldt
Lue Pekun juttu
https://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Vaasa_muuttuva_kaupunki_12
Tauno Okkoaen s. 1920, Valtimo k. 14.02.81 Vaasa
Tauno Okkosen taiteilijan debyytti oli Hämeenlinnassa 1958.
RYHMÄNÄYTTELYT, FESTIVAALIT, RYHMÄTYÖT:
Waasa-ryhmän näyttely mm. 1979.
S:n Taiteilijan näyttely 1961, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton näyttely 1958, 1959, 1961, 1962.
KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT JA ESITYKSET:
Vaasan tait. näytt.: Ruotsi 1961, 1975, Norja ja Ruotsi 1966, tait.ryhmä Waasan näytt. Ruotsi 1977.
Tapio Parkkari