Related Articles
Nuoriskasta tuli Miratalo
Iranilainaen kansansoittaja Farzad Moghaddampour, Mira ry:n puheenjohtaja, näyttelijä-ohjaaja Lasse Hjelt ja Miran toiminnanjohtaja Harri Niskanen asettuvat luontevasti poseeraamaan Miran näyttämölle.
Sovimme haastattelun iltapäiväksi kello 14.00. Kun tulen paikalle on Miratalon toiminnanjohtaja Harri Niskanen jo paikalla ja vähän ajan kuluttua paikalle ilmestyy myös yhdistyksen puheenjohtaja Lasse Hjelt, mutta poistuu välittömästi.
Avaan läppärin ja ryhdyn kyselemään, mutta haastattelu keskeytyy kun paikalle ilmestyy ohjaaja Nadja Zhandr ja ryhtyy keskustelemaan lavasteiden tekemisestä lavastetaiteilija Timo Uusikylän kanssa, joka on tähän saakka istunut hiljaa.
Saan tuskin seuraavan kysymyksen tehtyä kun Hjelt palaa takaisin vain sanoakseen, että hänen on mentävä ja että hän tulee pian takaisin. Juuri kun Niskanen aloittaa vastauksensa sisään rymistelee iranilainen kansanmuusiko Farzad Moghaddampour täysin tietämättömänä siitä, että meneillään on haastattelu.
Farzad yllättää kaikki kysymällä oliko Jean Sibelius natsi. Hän on kuullut sellaista puhetta. Hjelt on tullut takaisin ja kuulee kysymyksen. Yritämme kaikki kolme: Hjelt, Niskanen ja minä selittää Farzadille suomalaisen oikeistolaisen intelligentsian suuntautumista Saksaan 30-luvulla, mutta Farzad tiukkaa edelleen – Oliko?
Paikalle tulee lisää väkeä ja keskustelu siirtyy tekeillä olevan Pikku Prinssi näytelmän (Antoine de Saint-Exupery 1900 – 1944) lavasteiden sisältöön. Timo Uusikylä lupaa maalata ainakin yhden taivaankappaleen ja tähtiä.
– Laita yhdelle Saturnuksen renkaat. Nykyään kaikilla taivaankappaleilla on renkaat, sanoo ohjaaja Nadja Zhandr.
Huomaan että näin ei voi jatkaa ja suljen läppärin.
Jatka lukemista
Miratalo vai mikä, mikä talo
Entinen Nuorisotalo – ”Nuoriska” on nyt Miratalo. Talon loppuliitekin tuntuu närästävän joitakin kaupunkilaisia, vihjaa Miran toiminnanjohtaja Harri Niskanen mutta jättää asian auki. Ihmettelijöille Niskanen selittää, että Mira on akronyymi englanninkielisistä sanoista Multicultural, Interactive, Real ja Approach. Taloa siis isännöi nykyään Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry.
Miran puheenjohtaja Lasse Hjelt sanoo asian selvemmin: tarkoituksena on luoda edellytykset monimuotoisen kulttuurin tekemiseen ja edistää vähemmistökulttuurien taidepainotteista sosiaalista seurustelua.
Lause on opeteltu toimittajia ja vieraita varten. Käytännössä on kysymys yhdessäolosta, yhdessä viihtymisestä ja näytelmien tekemisestä ja ilmaisun rajojen löytämisestä.
Tässä tehtävässä Miran vajaat sata aktiivijäsentä ja kannattajaa ovat onnistuneet erittäin hyvin. Mira ry:n saavutukset lyhyeltä ajalta ovat merkittävät: Kurdistanin tasavallan 60-vuotispäivä, Uusi Vuosi makedonialaisittain, Albanian kulttuuripäivä, Kiinalaisen kulttuurin päivä ja Monikulttuurinen Taiteiden yö – vain muutamia esimerkkejä poimien.
Teatteri Mirax
Näkyvin osa yhdistyksen toimintaa on kuitenkin Teatteri Mirax. Miraxin tarkoituksena on edistää kulttuurien kohtaamista estradilla ja tuoda maahanmuuttajien kulttuurinen toiminta syrjästä esiin. Teatterin yhteistyökumppani on Vaasan kaupunginteatteri. Teatteri harjoittelee säännöllisesti Miratalon näyttämöllä.
Juuri nyt on meneillään kahden eri näytelmän harjoitukset. Näytelmät ovat suomenkielinen ”Kaksiteräinen miekka” ja ruotsinkielinen sovitus Antoine de Saint-Exupéryn kirjasta ”Pikku Prinssi”. Näytelmän ohjaa venäläinen runoilija ja ohjaaja Nadja Zhandr.
– Pikku Prinssi on hyvä siinä mielessä että sen sanoma on universaali. Mutta hyvä on myös ”Kaksiteräinen miekkä”. Tämä Harri V. Hietikon kirjoittama näytelmä kertoo muinaisen Pohjolan ja Kaksoivirtainmaan kohtaamisesta eli ihmisten ja kulttuurien kohtaamisesta, sanoo Hjelt.
Kuin napolilainen iltapäivä
Tunnelma Miratalossa on kuin olisi joutunut keskelle kaoottista napolilaista iltapäivää. Ihmiset menevät ja tulevat.
– Lasse Hjelt muistuttaa kiiltävää kuulaa, joka pyörii ylinopeudella, sanoo kansanmuusikko Farzad Moghaddampour ja nauraa. Hjelt myöntää ja poistuu paikalta.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Niskanen on alkujaan Helsingin ruotsinkielisen normaalilyseon kasvatteja. Yleisradion, STT:n ja sanomalehtien toimitusten kautta Vaasaan rantautunut Niskanen on nyt vetänyt yhdistystä kolme vuotta.
– Miran kuluvan vuoden toimintaohjelma on mahdottoman laaja. Siihen kuuluu työpajoja, näytelmiä, kirjallisuusklubi, kansallisia juhlapäiviä, äänitteiden valmistamista, videoiden valmistamista, runokokoelmien julkaisemista ja valtavasti muita teemoja. Kiinnostuneiden kannattaa käydä Mira nettisivuilla, opastaa Niskanen.
– Meillä on jäseninä todellisia taitajia ja taiteilijoita, jotka ovat jo kotimaissaan ansainneet kannuksensa. Meillä on runoilijoita, teatteriohjaajia, muusikoita ja ennen kaikkea taiteen harrastajia tai luovasta työstä palavasta kiinnostuneita, sanoo Niskanen ja vetää äkkiä esille valtaväestölle todellisen uutispommin, tosin hieman vanhentuneen.
– Tiesitkö, että miralainen ½ Cast eli Eric Mushendwa ja hänen bändinsä, nousi marraskuulla viime vuonna listaykköseksi Itä-Äfrikan TOP Ten listalle. Sikäläistä listaa kuuntelee n. 50 miljoonaa ihmistä, sanoo Niskanen.
Ei totisesti en tiennyt.
– Saitko jotain materiaalia ja koska juttu tulee ulos, kysyy Niskanen. Mutisen jotain vastaukseksi ja huomaan että en enää tiedä minne olen laittanut takkini ja piponi. Kokemus kävi voimille.
– Tällaista tämä aina on, lohduttaa Niskanen.
Kun suljen oven kuulen vielä perässäni muistutuksen.
– Meillä on myös Lordcez, kamerunilainen räppäri, kirjoita myös hänestä, huutaa Niskanen.
Tutustu Miraan nettiosoitteessa:
http://kotisivu.mtv3.fi/mira/
Teatteri Mirax:
http://kotisivu.mtv3.fi/mira/mirax.htm
