Home / Kolumnit / Mikko Nevantakanen – Kommuuniasuminen ei ole kaikille

Mikko Nevantakanen – Kommuuniasuminen ei ole kaikille

Kommuuniasuminen ei ole kaikille

Suomessa kommuuniasuminen on vielä suhteellisen harvinaista. Syy lienee itsekeskeisessä ajattelutavassamme, mustasukkaisuudessa ja suomalaisessa perikateudessa.

Maaseutukommuunit kelpuuttavat asukkaikseen ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka voivat korjata kaiken, kuten talon, takan, kalaverkon ja samalla tuovat erityisosaamisellaan mahdollisimman paljon rahaa yhteisöön. Töitä tehdään kellon ympäri, jotta tila kukoistaa ja jotta toimintaa rahoittavat turistit viihtyisivät.

Kaupunkikommuuneissa taas asustaa enimmäkseen henkilöitä, joiden päivät kuluvat poltellessa pilveä ja yleismaailmallisia tapahtumia kelaillessa. He päivittelevät maailman tilannetta ja ympäristökriisejä, mutta eivät itse tee asioiden eteen juuri mitään. He pitävät miltei kaikenlaista työntekoa omalle arvolleen sopimattomana, koska he kokevat ettei heille jää riittävästi vapaata aikaa.

Nämä kaksi toisistaan ääripäistä kommuunimallia ovat suuressa ristiriidassa keskenään. Kumpikaan malli ei tule saamaan pitkä-aikaisia asukkaita. Ennemmin tai myöhemmin joku väsyy liikaan työntekoon, tai siihen että muut laiskottelevat, ja itse joutuu tekemään kaikki työt. Siksi kommuunien sisäiset parisuhteet alkavat rakoilla. Aletaan haukkua asukkaita selän takana. Kaikenlainen suvaitsevaisuus kaatuu mustasukkaisuusriitoihin. Samasta syystä monet hippikylät ja yhteisöt aikoinaan hajosivat.

Kommuuneihin hakee pääsääntöisesti sellaista porukkaa, jotka ovat omasta mielestään hyvinkin suvaitsevaisia. Silti kateus, se että joku ihminen saa enemmän muilta asukkailta huomiota, tuhoaa ilmapiirin ja lopulta koko kommuunin. Se että on suvaitsevainen ei tarkoita, ettei voisi olla eri mieltä muiden kanssa. Jokainen on yksilö ja me muistutamme ainoastaan lääketieteellisesti hitusen toisiamme.

Kommuuni voisi toimia, jos se ei pyrkisi noudattamaan niille tyypillisiä sääntöjä, jossa asukkaiden tulisi olla mahdollisiman samanmielisiä keskenään. Koko homman ideologiahan perustuu suurimmalti osin siihen, että ihmiset hyväksyivät toisensa erilaisina yksilöinä. Tietenkin ekologiset arvot ovat myös olennainen osa kommuuniasumista.

Suvaitsevaisuutta on kahdenlaista, sitä että aidosti on ennakkoluuloton ja sitä että pelkästään itse olettaa sitä olevansa.

MIKKO NEVANTAKANEN

anarkisti

Vaasa

 

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa