Työperäisen maahanmuuton
kasvu vie rytinällä metsään
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n julkaisema raportti maahanmuutosta herättää edelleen vilkasta keskustelua.
Analyysin mukaan maahanmuuttajien määrä tulisi lähes tuplata, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi Suomessa. Maahanmuuttajien vuosittainen nettomäärä tulisi olla 34 000.
Osallistuin helmikuun alussa YLE Radio Vegan järjestämään Slaget efter tolv -debattiin, joka käsitteli työperäistä maahanmuuttoa ja EVA:n raporttia. Väittelemässä olivat myös EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja Raaseporin maahanmuuttokoordinaattorina aiemmin toiminut Börje Mattsson. Suoraa vastausta en heiltä saanut siihen, mitkä alat tarvitsevat näitä kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia
Perussuomalaisten hiljattain julkaistu maahanmuuttopoliittisen ohjelma esittää, että suomalaisia työnantajia pitäisi nykyistä enemmän kannustaa palkkaamaan työttömiä suomalaisia tai maahanmuuttajataustaisia nuoria sen sijaan, että työvoimaa alettaisiin hakea maamme ulkopuolelta.
Oma reservinsä työvoimaan ovat korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat, jotka eivät täällä työllisty, vaan muuttavat pois suomalaisin verovaroin kustannettu koulutus taskussaan. Maanlaajuinen ongelma koskettaa rankasti myös kansainvälistä Vaasan seudun energiakeskittymää.
Elinkeinoelämän think tank EVA:n tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. Suomen kasvava julkinen velka oli kuluvan vuoden tammikuun lopussa 95 129 miljoonaa euroa ollen 46,6 % bruttokansantuotteesta.
Tilastokeskuksen virallisen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 230 000, ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan puolestaan 360 000 työtöntä työnhakijaa.
On todellinen työttömyysluku kumpi hyvänsä, yhteiskunnan edistämisen tavoitteissa on jo pitkään menty pieleen. Metsään mennään vielä kunnon rytinällä, jos Suomessa ryhdytään toteuttamaan EVA:n raportin kaltaisia päättömiä toimenpiteitä
Micael Westerholm (ps.)
Kansanedustajaehdokas
Mustasaari