Related Articles
EU:n ja Usan kauppasopimus
Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppasopimus, eli TTIP, on ollut kuuma puheenaihe jo jonkin aikaa. Eikä syyttä, nämä talousalueet kattavat yhdessä yli puolet maailman kaupasta. Onnistuessaan sopimus asettaa väistämättä jonkinlaisen standardin myös muille kauppasopimuksille, joita kauppakumppanit solmivat.
Euroopan parlamentti äänestää sopimuksesta laaditusta mietinnöstä tänään. Tämä äänestys määrittää parlamentin kantaa koko sopimukseen. Lopullinen neuvottelutulos tulee aikanaan erikseen parlamentin hyväksyttäväksi tai hylättäväksi.
Sopimus on herättänyt kuumia tunteita niin puolesta kuin vastaan. Keskustelu on tiivistynyt erityisesti ISDS-riitojenratkaisumekanismin ympärille. Kysymys kuuluu: Onko maiden oikeuslaitosten ulkopuolisella järjestelmällä mahdollisuus toimia tuomarina, kun arvioidaan yritysten investointien tuottojen suojaamista vaikkapa lainsäädännön muuttuessa?
Sosialidemokraattien vastaus tähän on koko ajan ollut kriittinen. Muuten näen, että onnistuneella sopimuksella voidaan saavuttaa lisää kauppaa ja hyvinvointia. Sopimuksen on ennustettu tuovan hyötyä pk-yrityksille, joita suomalaisista yrityksistä on suurin osa. Vaasan kaltaiselle vientiteollisuuteen nojaavalle alueelle hyvä sopimus olisi huomattava mahdollisuus ja alueen vientiyhtiöiden asiantuntemusta on käytetty. Valiokunnan puheenjohtaja, joka on esityksen ja neuvottelutuloksen takana, vieraili huhtikuussa tilaisuudessamme Helsingissä.
Kun katsoo parlamentin äänestettäväksi tulevaa pohjaa, voi todeta monen minulle tärkeän asian löytäneen tiensä valiokunnan tekstiin. Euroopan unionin nykyiset standardit on turvattu yksiselitteisesti, eikä sopimus saa niitä alentaa. Kulttuurin monimuotoisuuden säilyminen on huomioitu ja turvattu, eivätkä sen avustukset kuulu sopimuksen piiriin. Koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä esimerkiksi vesihuolto on nekin jätetty sopimuksen ulkopuolelle ja siten turvattu jäsenvaltioiden oikeus päättää näistä palveluista demokraattisesti ja valitsemallaan tavalla. Tietosuojan osalta lausunto edellyttää myös amerikkalaisten toimijoiden sitoutumista eurooppalaisiin standardeihin, ja niin yksilöiden kuin yritysten tiedot on suojattava tietojenvälityksessä. Työntekijöiden oikeuksien osalta lausunnon pohjateksti on erittäin hyvä ja täyttää kattavasti demarien tavoitteet.
Maailman suurimman kauppasopimuksen mahdollisuudet ovat kiistattomat myös ympäristön suojelemiseksi ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Jos parlamentin lausunto hyväksytään pohjatekstin mukaisena, on nämäkin alueet katettu siinä kunnianhimoisesti. Ihmisoikeuksia ja työntekijöiden ehtoja kunnioittava sopimus antaa kehittyville maille hyvän pohjan neuvotella vastaavia lausekkeita omiin sopimuksiinsa.
Vaikka esimerkiksi ISDS-investointisuojamekanismin osalta toivon parlamentin tiukentavan kirjaustaan, toivon lämpimästi, että parlamentti hyväksyy lausunnon ja antaa selkeän ohjeistuksen hyväksyttävän sopimuksen laatimiseen. Kansainvälistyvä kauppa voi olla sekä hyvä renki että huono isäntä. Sopimusta ei kannata tehdä, ellei yrityksiä molemmin puolin Atlanttia kohdella yhdenvertaisesti, tai investointisuoja uhkaisi demokratiaa päättää työehdoista, turvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta. Toivoisin TTIP-neuvottelutuloksen olevan järkevästi ja kestävästi säädelty reilujen pelisääntöjen mukainen kaupan mahdollistaja ja esimerkki maailman kaupalle.
Miapetra Kumpula-Natri
Europarlamentaarikko S&D Teollisuus-, energia ja tutkimusvaliokunnan jäsen Parlamentin biotalousryhmän puheenjohtaja
