Verokikkailu jättää Suomen
nuolemaan näppejään
1,6 prosenttia. Niin surullisen vähän Suomen suurin sähköjakeluyhtiö Caruna maksoi yhteisöveroa vuonna 2014. Caruna harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua. Isot kansainväliset yritykset käyttävät hyväkseen maiden lainsäädännössä olevia eroavaisuuksia ja kikkailevat siten, että ne maksavat mahdollisimman vähän veroja. Se on lain rajoissa mahdollista, mutta yhteiskunnan kannalta hyvin haitallista.
Suomessa on totuttu luottamaan tiettyihin pelisääntöihin ja siihen, että yritysten yhteiskuntavastuu on kansainvälisesti ajateltuna korkealla.
Carunan härskin korkea kertanosto ja kikkailu niin veroilla kuin Energiaviraston valvontajaksoilla tuli yllätyksenä. On totuttu ajattelemaan, että Energiaviraston valvonta kohtuullisesta tuotosta valvoisi paikallisia luonnollisia monopoleja ja ohjaisi sähköyhtiöitä.
On hyvä, että tilanne pengotaan nyt. Mahdolliset Energiaviraston asettamat sakot 8 vuoden päästä eivät juuri lohduta näin härskissä toiminnassa.
Huimat äkilliset hinnankorotukset koskevat Pohjalaisen jutun mukaan 54 000 pohjalaista. Yhtiö perusteli niitä muun muassa sillä, että yhtiön pitää investoida, jotta sähköverkko saataisiin siihen kuntoon, että jakelu ei häiriinny myrskyissä tai ukkosilla. Se kuulosti oudolta, uutisia myrskytuhoista kun tulee enemmän Itä-Suomesta.
Nyt Caruna on kansainvälisten investoijien omistama yhtiö, jonka ainoa tarkoitus on tehdä voittoa. Mitä enemmän vastaavia yrityksiä Suomeen rantautuu, sitä useammin olemme samanlaisessa tilanteessa. Siksi veroasia pitää saada kuntoon.
Otsikoissa ovat Euroopassa olleet muun muassa Google, Fiat, Starbucks ja meilläkin terveysalan toimijat kuten Mehiläinen ja Terveystalo, jotka Carunan lailla maksoivat vain 1–3 prosentin veroja Suomessa tekemistään voitoista kierrätettyään rahansa veroparatiisien kautta.
Erityisen hankala on aina tilanne, jossa julkisia varoja valuu sellaisten yritysten taskuun, jotka eivät halua maksaa verojaan Suomeen. Se on yksi lisäkiekura soteuudistuksessa. Toivon, että hallituksella on järkeä arvioida yksityisten palvelujen harkinnan kohdalla vastaavat riskit.
Rajat ylittävän liiketoiminnan yleistyessä EU:n yritysverotusta koskeva sääntely ei ole pysynyt nopean muutoksen perässä. Aggressiivista verosuunnittelua voivat yleensä harrastaa vain suuret ja kansainväliset yritysryhmät. Ne laskevat veroprosenttinsa hyvin pieneksi siirtämällä Suomessa tekemiään voittoja matalamman verotuksen maahan. Sen sijaan kotimaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joiden koko liiketoiminta on Suomessa, maksavat verot Suomeen.
EU:ssa ollaan vihdoin havahtumassa siihen, että veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisessa taistelussa tarvitaan uusia, järeämpiä keinoja. Komissio antoi tammikuun lopulla ehdotuksen toimenpidepaketiksi, jolla pystyttäisiin tehokkaammin puuttumaan veronkiertoon. Komissio on esittänyt instrumentteja, joiden veronkierron vastainen vaikutus perustuu läpinäkyvyyden lisäämiseen ja voittojen ulkomaille siirtämisen vaikeuttamiseen.
Lisäksi haetaan yhteistä yhtiöveropohjaa. Ehdotuksen hyväksyminen olisi askel kohti oikeudenmukaisempaa yritysverotusta. Parlamentti painostaa reilumman verotuksen aikaansaamiseksi. Meiltä on tullut kanta, että verot tulee maksaa sinne, missä tuottokin tehdään.
Olen vahvasti rehellisten paikallisyritysten puolella, joille suurten veron välttäjien luoma kilpailupaine ei ole reilua!
Miapetra Kumpula-Natri
europarlamentaarikko (sd.)
Vaasa