aika kuluu ja huuli lentää
Monelle cityihmiselle mato-onki on vain omien vanhempien tai isovanhempien tarina. Asia jonka jokainen pikkupoika tunsi ja tiesi vielä 1960-luvulla ei välttämättä päde enää
Päätin kysyä Vaasa Pilkkingsien puheenjohtaja Hannu Ala-Honkolalta vihjeitä mato-ongintaa varten. Varustauduin kalaretkelle Kyrönjoen varteen Halpa-Hallista ostetulla teleskooppivavalla ja koholla sekä Kurresta ostuilla surviaisentoukkaa muistuttavilla muovisilla syöteillä.
Kyrönjoelle
Kun nostin teleskooppivavan autosta, sanoi Hannu Ala-Honkola heti että lasikuituvapa ei ole paras mahdollinen syystä että vavan kärki on aivan liian vetelä. Jos haluaa hyvän vanvan, sen on oltava 3-4 kertaa kalliimpi hiilikuiatuvapa. Seuraava neuvoo tuli kun yritin pujottaa koukun muovisen syötin sisälle.
-Ei kala piittaa siitä onko koukku näkyvissä vai ei.
-Muista sitten laittaa koukku n. 15 senttimetriä pohjan yläpollle, opasti Hannu Ala-Honkola vielä.
Kun sitten kysyin onki-vinkkejä niin Hannu Ala-Honkola sanoi että siinä ne oli. Kovin paljoa ei siis onkimiehen tarvitse tietää. Välineetkin matoineen saa kympillä.
Jokamiehen oikeus
Mato-ongella kulkeminen on Suomessa jokamiehen oikeus. Mitään lupaa ei eriksen tarvita jos onkii vaikka kaupungin rannoilta. Sen sijaan maaseudulla kannattaa huomioida että monet rantaan rajolituvat maat ovat yksityismaita ja niiden läpi kulkemiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Kyrönjoella
Me menimme ensimmäiseksi Koivulahteen ja Kyrönjoen ylittävän sillan alapuolelle missä on tasainen mainio onkipaikka.
-Päivä vain on huono eli liian lämmin ja aikakin on hiukan liian myöhäinen ongelle. Paras pyyntiaika Kyrönjoen sillälla on touko-kesäkuun vaihde. Viimyimme paikalla runsaan tunnin ja kalaa tuli juuri sen verran että riittivät slideshowhun.
Kyrönjoen joensuu on ihanteellinen kalapaikka. Suistossa on tavattu n. 60 kalajia. Joista onkimiehet ovat tutustuneet lähinnä ahveneen, särkeen, kiiskeen, seipiin ja sorvaan. Joeen on istutettu mm. siikaa, kuhaa ja harjusta.
Pilk Kingsien piuheenjohtaja Hannu Ala-Honkolan mukaan parhaat onkopaikat Vaasassa on kalaranta ja Räätälinsaari. Hyvä paikka on myös Västervikin kalasatama, Ala-Honkola pahoittelee sitä että monet aikaisemmin hyvät laiturit on nyt suljettu verkolla tihutöiden varalta.
Teksti: Tapio Parkkari
Slideshow: Johan Hagström
Seipi ja sorva
Seipi (Leuciscus leuciscus) on makeassa vedesä ja murtoverdessä elävä kala Suomessa seipiä esiintyy enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Seipiä tavataan myös Suomen rannikkovesissä. Se muistuttaa särkeä, mutta on hoikempi ja vähemmän punasävyinen. Seivillä on vaaleankeltaiset silmät ja lyhyt kuono. Sen väritys on hailakka. Seipi kasvaa 20–25 cm:n pituiseksi. Se liikkuu parvissa ja nousee varhain keväällä jokiin ja puroihin kutemaan
Sorva (Scardinius erythrophthalmus) on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala. Sorva muistuttaa ulkonäöltään särkeä., mutta sillä on punaiset evät ja keltaiset silmät ja on särkeä leveämpi, lisäksi aikuisten yksilöiden kyljissä on kuparinruskeaa sävyä. Sitä kutsutaan myös "punakontiksi" evien värin takia. Sorva kasvaa 15–25 cm:n pituiseksi. Se elää makeassa vedessä ja murtovedessä, erityisesti matalissa oottorilla, nousi pinnalle valta va määrä kuplia, jotka sitten hajosivat.ja ruovikkoisissa lahdissa. Sorva kutee toukokuun lopussa tai kesäkuussa. (Wikipedia)
Piipahdimme ongelle myös Kunin venelaiturille. Kaloja ei näkynyt. Vesi oli ruskeata ja sameaa ja kun ohitsimme ajoi mies perämoottorilla variustetulla pienveneellä, nousi veden pinnalle suuri määrä kuplia, jotka sitten hajosivat. Amatöörien arvio on että joen pohjassa on sitoutuneena valtaisa määrä metaania.
Pilk Kings
Pilk Kings kuuluu Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiiriin ja on Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön jäsen. Jäseniä seurassamme on tällä hetkellä noin 200. Jos nuoriso-osasto tai vaikkapa uistinten valmistus ja hyvä seura kiinnostaa, niin oata yhteys neattisivujen kautta.